Suomi ja sen itäinen naapuri - ja elokuut 1991 ja 2014

Hiljaa olivat muutkin puolueet. Taustalla vaikutti vanhoilla valtaoikeuksilla varustettu presidentti Mauno Koivisto, joka oli NL:n suhteen umpivarovainen, samoin ulkoministeri Paavo Väyrynen (kesk.).  Päättäjistä rohkeinta linjaa ajoi pääministeri Aho. Historiallisesti varovaisuuden ymmärtää, sillä vallankaappauksen takana piti olla koko NL:n politbyroojohto, armeija ja KGB.

Kysäisin keskiviikkona tuolloiselta ulkoministeriltä Paavo Väyryseltä, kumpi oli hankalampi: vuoden 1991 tilanne vai nyt?

- Silloin oli hankalampi, Väyrynen vastasi miettimättä.

Nyt pelätään, miten käy Suomen vientiteollisuuden, Oltermanni-juustojen ja venäläisturismin.

Elokuussa 91 pelättiin Neuvostoliitossa syntyvää sisällissotaa ja Suomeen suuntautuvaa kymmenien- ellei satojentuhansien ihmisten pakolaisaaltoa. Sisällissotaa pelättiin tosissaan siitäkin syystä, että mm. Ukrainassa oli ydinaseita. Silloinkin Suomen talous oli kuralla ja valtion kassa tyhjä.

Samassa rytäkässä Viro ja muut Baltian maat itsenäistyivät ja Ukraina julistautui itsenäiseksi 1. joulukuuta 1991.

Nyt Nato-maa Viro opettaa Suomelle, että Venäjän edessä pitää olla luja.

Ja eduskuntaryhmät kokoontuvat siis kesäkokouksiinsa pohtimaan, miten Venäjän pakotteisiin tulee suhtautua: näin ne historian rattaat pyörivät.

x x x x x x

Suomessa tikun nokassa on tuore pääministeri Alexander Stubb (kok.).

Stubbin mukaan pakotteista ei ole Suomelle suurta haittaa - monet asiantuntijat ovat toista mieltä. Stubb sanoo myös, että Venäjän suhteen mennään nyt politiikka (lue: EU-politiikka) edellä ja talous on toissijainen.

Muissa puolueissa linja tuntuu olevan varovaisempi. Varsinkin keskustassa Stubbin otteita ihmetellään. Joka tapauksessa Stubb saa varautua siihen, että alkavan syksyn aikana hän on tiukemmassa seurannassa kuin monikaan edeltäjänsä.

Nato-ihailijan ja EU-federalismin puolesta esiintynyt Stubb joutuu näyttämään, että paisuvan työttömyyden ja talousongelmien edessä hänessä on pääministeriä myös kotimaan ongelmien suhteen. Esimerkiksi Oulun synkkiä IT-irtisanomisia Stubb ei kommentoinut mitenkään vaikka triathlon-twiitit levisivät samaan aikaan. Se antoi pääministeristä kylmän kuvan, joskin keskustan Sirkka-Liisa Anttilan höpinät kannattaa jättää omaan arvoonsa: sekään ei lisää työllisyyttä, jos pääministeri jättää vapaa-ajan twiittauksensa tekemättä.

Nyt siis odotetaan, miten Venäjä vastaa pakotteisiin. Suomi on eturintamassa.

Kesäkokouksissakin kannattaisi hetki pohtia, miten itseään ruokkiva Venäjän, EU:n ja USA:n koston kierre saadaan poikki.

Timo Haapala