Suomi äänestää EU:n enemmistön vanavedessä

Suomen äänestyskäyttäytyminen YK:ssa poikkeaa muiden sitoutumattomien maiden linjasta: Suomi äänestää selvästi useammin EU:n valtavirran mukana. Suomen äänestyskäyttäytyminen selviää tuoreesta itävaltalaistutkimuksesta.

- Suurin muutos Suomen äänestyskäyttäytymisessä verrattuna muihin EU-maihin tapahtui silloin, kuin kylmä sota loppui ja siitä sitten edelleen kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi. Tällöin tultiin hyvin likelle EU:n valtavirtaa", sanoo erikoistutkija Tuomas Forsberg Ulkopoliittisesta instituutista.

Esimerkiksi toissa vuonna kun äänestyskertoja oli 83, oli Suomi vain kaksi kertaa eri mieltä EU:n enemmistön kanssa. Siirtomaiden riippumattomuuteen ja ydinaseiden käyttöön tai niillä uhkaamiseen Suomi ei ottanut kantaa.

- Joissakin kysymyksissä niinkuin esimerkiksi ydinasepolitiikassa voi ehkä sanoa, että Suomen politiikka on jonkin verran muuttunut. Se voi olla jonkin verran vähemmän kriittistä kuin mitä se olisi, jos Suomi ei olisi EU:n jäsen, Forsberg sanoo.

Myös Lähi-itä -kysymyksissä Suomi äänestää samalla tavoin kuin EU-enemmistö. Tuntuu kuin pieni Suomi ei uskaltaisi olla eri mieltä EU:n enemmistön kanssa.

- Tämä on tietysti sellanen kuva, joka Suomen linjasta muodostuu, kun katsoo näitä tutkimuksen tilastoja ja sitten EU:n äänestyspäätöksiä, mutta siitä ei tietysti voi vetää sellasta johtopäätöstä, että Suomi ei uskalla tai ei voi toimia toisin. Se on tietynlainen strategia, jonka Suomi on omaksunut ja toisaalta täytyy myös kysyä, onko Suomen syytä äänestää joissakin kysymyksissä toisin, Forsberg selittää.

EU näyttääkin nykyään olevan Suomelle YK:ta tärkeämpi.

- YK ei tietenkään ole Suomelle enää sellanen järjestö, jollainen se oli kylmän sodan aikana, jolloin se oli se foorumi, jonka kautta Suomi haki paikkaansa maailmalla ensisijaisesti. Siinä mielessä EU on osittain korvannut YK:n, tutkija linjaa.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat