Suomesta historiallinen meteoriittilöytö – sienestämässä ollut Pekka sai saaliiksi rautaa Marsin ja Jupiterin väliltä

Video

Video on videokaappaus GTK:n Jari Väätäisen tekemästä pyörityskuvasta. Käy katsomassa komeita kuvia tarkemmin täältä.

Meteoriitti on läpimitaltaan 66 millimetriä ja painaa 230 grammaa.

Lieksalainen Pekka Vallimies oli ollut toukokuun lopussa etsimässä korvasieniä Lieksan Löpönvaarasta, mutta palasikin kotiin meteoriitin kanssa. Vallimies on harrastanut malminetsintää, ja poimi sienestäessään maasta ruosteisen ja oudon painavan murikan. Outo löytö lähti mukaan.

– Putsatessaan sitä metalliharjalla alkoivat harjakset heittää kipinää, kertoo GTK:n erikoistutkija Kari A. Kinnunen. Ruosteen alta paljastuikin harmaata metallia, jonka Valliniemi asiaa tutkiessaan huomasi muistuttavan netin kuvia rautameteoriiteista.

Kotoisin Marsin ja Jupiterin välistä

Koko kesän jatkuneissa tutkimuksissa varmistui, että kyse on tosiaan Suomen 14. meteoriitti, ja ensimmäinen maastamme löydetty rautameteoriitti. Tarkoissa hivenainetutkimuksissa muun muassa varmistettiin, ettei löytö ole osa mitään tunnettua suurta meteoriittia maailmalta.

– Se on asteroidin kappale. Marsin ja Jupiterin välillä seikkailee kappaleita, joiden törmäyksissä niitä päätyy maata leikkaavalle radalle. Löytö on kiinnostavaa meteoriittityyppiä, sillä se on asteroidin pintaan osuneiden pienempien asteroidien sulattamaa ainesta, erikoistutkija Kinnunen kertoo.

Meteoriitin materiaali on vanhempaa kuin Maasta löytyvät kivet, sillä se on noin 4,5 miljardia vuotta vanha, lähes Aurinkokunnan varhaisvaiheista. Suomen ja samalla EU:n vanhin kiviaines on 3,5 miljardia vuotta vanhaa. 

Vain harva löytö paljastuu taivaista tulleeksi

Vuosittain Geologian tutkimuskeskus saa kymmeniä kivinäytteitä, joiden ehdotetaan olevan meteoriitteja. Näin kuitenkin on vain harvoin, sillä viimeksi näyte varmistettiin meteoriitiksi vuonna 1980.

Melkein puolet Suomesta löytyneistä meteoriiteista on otettu ensin talteen malmilohkareina, ja ne on tunnistettu meteoriiteiksi vasta myöhemmin.

Nyt löydettyä meteoriittia ehdotetaan nimettäväksi Lieksaksi, löytöpaikan mukaan.

Meteoriitti sijoitetaan Luonnontieteellisen keskusmuseon Helsingin Kumpulan kartanon meteoriittikokoelmaan, jossa sen seurana ovat lähes kaikki muut Suomesta löytyneet meteoriitit.

Maapallolta on löydetty yli 65 600 kappaletta, mutta niistä rautameteoriitteja on vain 1100 kappaletta.

Kuolan niemimaalta löydettiin meteoriitti suomalaisharrastajien kuvien ansiosta.