Venäjän hyökkäyssodan alettua vihamielisyys venäläisiä ja venäjän kieltä puhuvia kohtaan on kasvanut. Asiantuntijat arvioivat myös, että kysymys kaksoiskansalaisuudesta voi nousta lähitulevaisuudessa tapetille.
Venäjän hyökkäyssodan alettua venäläisviha on lisääntynyt Suomessa. MTV Uutiset Liven studiossa venäläisvihan leimahtamisesta keskustelivat Suomi-Venäjä-Seuran pääsihteeri Niina Sinkko ja Venäjän kulttuurihistorian dosentti ja tutkija Elina Kahla.
Suomalaisten suhtautuminen on muuttunut niin venäläisiin, venäläistaustaisiin ja venäjän kieltä puhuviin.
Valmistaudu Linnan juhliin ja seuraa juhlahumua erikoislähetyksissä
Klo 17–19 Valmiina Linnan juhliin -erikoislähetys Katri Utulan ja Katja Lintusen juontamana.
Klo 19–22 Juhlatunnelmaa ja mielenkiintoisia vieraita suorana Presidentinlinnasta.
Lähetyksiä voi seurata suorana MTV Uutisten verkkosivuilla ja Katsomossa itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta.
– Erilaisissa kanavissa ja sosiaalisen median ryhmissä kriittiset mielipiteet ovat tulleet todella paljon näkyvimmiksi, Sinkko arvioi ilmapiirin muuttumista.
Sinkon mukaan kritisoijat eivät välttämättä koostu isosta joukosta, mutta ovat sitäkin äänekkäämpiä. Vihamielisyys näkyy erityisesti nettikeskusteluissa kärjistyksinä, haukkumisena ja nimittelynä. Kasvokkain tapahtuneita yhteenottoja ei ole montaa kantautunut Sinkon korviin.
– Tuntuu, että se on eritoten sellaista kirjallista viestintää, Sinkko toteaa.
Kahla arvioi, että venäläisvihan takaa löytyy niin pettymystä Venäjän hyökkäyksen takia sekoitettuna omaan yleiseen ahdistukseen.
Suomella on oma sotahistoriansa Venäjän kanssa. Vaikka talvi- ja jatkosodasta on aikaa, niin vanhat haavat, kaunat ja asenteet saattavat nyt ryöpsähtää uudelleen esille. Asenteissa on eroja alueellisesti ja ikäpolvien välillä.
– Nuoret hahmottavat maailmaa vähän eri tavalla, eli eivät välttämättä niin valtiorajakeskeisesti, Sinkko kertoo.
Tapasimme Neuvostoliitossa syntyneen Veronikan Wirtasen, joka kuuli ensimmäisen kerran ryssittelyä 10-vuotiaana, perheen muutettua Pietarista Suomeen. Voit katsoa alta Veronikan tarinan.
6:04
Lue lisää: Veronika sai jo lapsena kuulla olevansa ryssä – "Olen venäläinen, en siitä koskaan pääse eroon"
Kaksoiskansalaisuus tapetilla
Suomen kansalaisella voi olla yhden tai useamman muun valtion kansalaisuus. Suurin kaksoiskansalaisuusryhmä Suomessa on Venäläiset, joita oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2021 lopussa 35 919.
– Kaksoiskansalaisuus on sellainen asia, joka ei tähän asti ole ollut pinnalla, nyt se tulee kysymykseksi. Se on aivan selvä, Kahla kertoo.
Myös Veronikalla on kaksoiskansalaisuus.
– Tähän asti hän on voinut nauttia kummankin passin suomista eduista, Kahla toteaa.
Tällä hetkellä kaksoiskansalaisuuden suurin taakka on siinä, että on velvollinen hoitamaan molempiin kansalaisuuksiin liittyviä velvollisuuksia.
– Se rajan yli asioiminen on heille nyt vaikeaa, Sinkko toteaa.
Sinkko arvioi, että kaksoiskansalaisuutta tullaan lähiaikoina arvioimaan uusiksi.
– Onko se reilu ja hyvä järjestelmä, aiheuttaako se turvallisuusuhkia ja muuta Suomessa. Näistähän on keskusteltu jo viime aikoina, Sinkko kertoo.
Kahla pitää itsestään selvänä, että Putin voisi käyttää hyväksi sitä, että muissa maissa asuu runsaasti kaskoiskansalaisia, joilla on myös Venäjän passi.
– Nuoret miehet tietävät, etteivät he nyt voi mennä käymään Venäjällä. Se on itsestään selvä, Kahla toteaa.
Venäläsivihaa voidaan parhaalla tavalla torjua Sinkon ja Kahlan mukaan avoimella dialogilla ja osallistuttamalla heitä aktiivisemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Yleisesti heitä pidetään suhteellisen passiivisena ryhmänä.
– Piirretään myös vähän laajempaa kuvaa. Tämä on eurooppalainen ilmiö, Suomi ei ole yksin. EU:ssa on paljon maita, joissa on suuret venäjänkieliset vähemmistöt, Sinkko muistuttaa.
Osittainen lähde: Tilastokeskus