Suomen uusi sammakkolaji voi olla tuontitavaraa

Vihersammakoihin kuuluvalla lessonansammakolla (Pelophylax Lessonae) ei ole vielä edes virallista suomenkielistä nimeä. Ehdolla on pikkuvihersammakko.

Lajin tunnisti lessonansammakoksi viime kesänä tutkijakolmikko. Se julkaisi havaintonsa Memoranda Societatis pro Fauna et Flora Fennica -lehdessä viime joulukuussa.

Lessonansammakon vihreä kanta on yleinen keski-Euroopassa, mutta Skandinaviassa lajia on tavattu vain Ruotsissa ja Norjassa.

Kaarinan löytö on herättänyt kysymyksiä lajin suojelun tarpeesta Suomessa. Lessonansammakko ei ole rauhoitettu, koska lajia ei tiedetä esiintyneen meillä. EU-direktiivi vaatii, että lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa heikentää eikä hävittää.

Löytäjät eivät paljasta, missä sammakon asuinlampi sijaitsee. Sen ympäristön tiedetään kuitenkin kuuluvan Kaarinan tuleviin rakennuskohteisiin.

Turun yliopiston genetiikan laboratoriossa tehdään paraikaa lammikosta poimittujen sammakoiden dna-tutkimusta. Lopullista määritystä vaikeuttaa vihersammakoiden runsas risteytyminen. Lammikosta on tavattu myös samaan sukuun kuuluvia mölysammakoita.

Ympäristöministeriössä ei pidetä itsestään selvänä, että löytöeläinten varmistuminen lessonansammakoiksi pysäyttäisi alueen kaavoitus- ja rakennussuunnitelmat. Olennaista on, paljastuuko laji Suomen luonnon alkuperäislajiksi.

Turun yliopiston genetiikan, evoluutiobiologian dosentti lehtori Markus J. Järvinen kertoo, että kaarinalaislammikosta on tavattu lessonansammakoksi epäiltyjä sammakoita jo kymmenen vuoden ajan. Samoja sammakoita elää muuallakin Turun seudulla.

- Ne voivat olla Ruotsin lehtosammakoiden sukua, mutta myös ihmisen lammikkoon tuomia, ostettuja eläimiä. Tällaista vieraslajien laitonta luontoon päästämistä tapahtuu, ikävä kyllä, Järvinen pohtii.

Harvinaiset kasvi- ja eläinlajit uhkaavat entuudestaan kaavoitus- ja rakennussuunnitelmia Kaarinassa. Ala-Lemun kartanon alueen asuinrakentamista ja golfkentän toteutusta uhkaa muutaman millin pituinen linnunhernetikkukoi.