Suomenlinna yhä suositumpi – ongelmia kävijämäärään nähden "hyvin vähän”

– Suomenlinnassa on noin 800 ympärivuotista asukasta. Se ei ole mikään kesämökkisaari, vaan yksi Helsingin kaupunginosista. Asukkaat kulkevat töihin muiden ihmisten tapaan julkisilla liikennevälineillä – HSL:n lautoilla tai yksityisellä vesibussilla, Suomenlinnan hoitokunnan kehittämispäällikkö Petteri Takkula sanoo.

Suomenlinnasta tulee asuntoja vuokrattavaksi vain silloin, kun joku muuttaa pois.

– Parina viime vuonna on avautunut kymmenisen asuntoa vuodessa. Hakijoita on tosi paljon, jopa 150–200 hakijaa per asunto. Jotta saari pysyisi elinvoimaisena ja koulu ja päiväkoti säilyisivät täällä, isompiin asuntoihin haetaan ruokakuntia, joissa on enemmän jäseniä.

Vierailijoita Suomenlinnassa käy keskimäärin 800 000 vuodessa.

– Viime vuonna oli kaikkien aikojen eniten kävijöitä, 828 000. Suomenlinna on jatkuvasti suositumpi. Se, että tällainen Unescon maailmanperintökohde sijaitsee minuuttien päässä Kauppatorilta, tuo varmasti aivan valtavasti lisäarvoa koko Helsingin alueen matkailuelinkeinolle. Ihmiset kokevat maailmanperintökohdestatuksen laadun takeena. Ulkomaalaisille Helsingissä kävijöille Suomenlinna on ehdoton kohde.

Suosituimmat vierailukuukaudet ovat kesä-, heinä- ja elokuu, joiden aikana Suomenlinnassa kävi viime vuonna noin 490 000 matkailijaa.

– Tavoitteenamme on kävijämäärän tasaisempi jakautuminen läpi vuoden, jotta Suomenlinnaan saataisiin lisää ympärivuotisia palveluita ja yrittäjien kannattaisi pitää kahviloita, ravintoloita ja museoita auki.

– Tammi-toukokuun kävijämäärien nousu viime vuoteen verrattuna osoittaa, että paremmat palvelut vetävät kävijöitä myös kylmempinä kuukausina. Toivottavasti kehitys jatkuu syksyllä. Esimerkiksi syys-lokakuussa Suomenlinna on aivan loistava vierailukohde.

Kesävalvoja paikalla viimeiseen lauttaan asti

Takkula kertoo, että vaikka Suomenlinnan kävijämäärä kasvaa, ongelmia on aikaisempaa vähemmän.

– Keskimääräinen kävijä kunnioittaa Suomenlinnaa paremmin kuin aikaisempina vuosina. Epäkohtia on hyvin vähän siihen nähden, että vierailijoita on 800 000. Ihmiset osaavat käyttäytyä maailmanperintökohteen arvon mukaisesti ja ovat kiinnostuneita siitä kulttuuriperinnöstä, jota täällä esitellään. Ei tämä ole mikään remupaikka.

Silti parantamisen varaakin on. Ensimmäisenä Takkula mainitsee roskaamisen.

– Roskaa syntyy hirveän paljon. Heinäkuisena viikonloppupäivänä ylläpitoyksikkö kerää noin 3,6 kuutiota kävijöiden roska-astioihin ja luontoon jättämää roskaa. Se aiheuttaa resurssipaineita. Hoitokunta kuitenkin siistii Suomenlinnan jokaisena viikonpäivänä, ja olemme siisteyden suhteen kaupungin parhaassa luokituksessa.

Toinen häiritsevä asia on, että kävijät eivät reagoi huomiokyltteihin kovin hyvin.

– Tuttuja reittejä kuljetaan, vaikka ne aidattaisiin maisemankorjaustöiden ajaksi ja ohjeistettaisiin kyltillä ”maisemaa korjataan, ei kulkua tästä”. Toivoisimme, että ihmiset ottaisivat huomioon, että työtä tehdään kohteen säilymisen puolesta. Esimerkiksi maanparannustyöt hiekkavallialueella ovat pitkäaikaisia töitä, jotka vaativat onnistuakseen sen, että alue saadaan rauhoitettua.

Harvinaisempia ongelmia ovat esimerkiksi meluaminen, grillaaminen ja lasinsirut maassa.

– Koska ne ovat kuitenkin potentiaalisesti vaarallisia ja hyvin häiritseviä, niihin on reagoitu niin, että hoitokunnan kesävalvoja on Suomenlinnassa kesällä aina viimeiseen lauttaan asti. Valvoja pyöräilee ympäriinsä ja muistuttaa ystävällisesti järjestyssäännöistä sekä siitä, millaisella käytöksellä kunnioitetaan maailmanperintökohdetta ja asukkaiden rauhaa.

– Asukkailta tulevan palautteen perusteella tuntuisi siltä, että se pieni joukko, josta huomautettavaa tulee, koostuu nuorehkoista miehistä, jotka saattavat olla meluisia ja jättää roskaa jälkeensä. Ulkomaalaisten kävijöiden osalta puhuttaa jonkin verran piharauhan kunnioittaminen – asukkaan kannalta ei ole tietenkään kauhean kivaa, jos turisti on ihan ikkunan takana valokuvaamassa, Takkula selittää.