Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Suomen Yrittäjät näkee nollatuntisopimukset elinehtona – STTK tarjoaa muuta vaihtoehtoa

9:02Jopa 83 000 töissä nollatuntisopimuksella
Julkaistu 02.12.2015 08:35

MTV UUTISET

Niin kutsuttujen nollatuntisopimusten hinta on se, että työmarkkinat koetaan epäoikeudenmukaiseksi, linjaa MTV:n Huomenta Suomen Markkinaraadissa Kauppalehden uutispäällikkö Janne Pöysti.

– Työntekijä, joka on tällaisessa nollasopimuksessa ja sen jälkeen mahdollisesti jatkuvasti määräaikaisella sopimuksella, niin ei hän työnantajaansa kohtaan ole kovin lojaali.

Markkinaraadissa MTV:n Huomenta Suomessa keskustelivat tänään Kauppalehden uutispäällikön lisäksi toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n johtaja Katarina Murto ja Suomen Yrittäjien johtaja Janne Makkula. He olivat tiukasti eri mieltä nollasopimusten tarpeellisuudesta.

– Käytetään tällaista niin sanottua reservityövoimaa. Työntekijä on sitoutunut tähän sopimukseen, mutta työnantaja voi päättää tarjoaako töitä vai ei. Työntekijälle se on erittäin epävarmaa, koska hän ei tiedä tulevien töidensä eikä palkkansa määrää, Murto kritisoi.

Tilastokeskuksen aikaisemmin julkaistun tutkimuksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 83 000 ihmistä, jotka työskentelevät erilaisilla nollasopimuksilla. STTK:n Murron mukaan valtaosa heistä työskentelee tällaisella sopimuksella vastentahtoisesti.

– Siellä ei ole ainoastaan opiskelijoita, jotka saattavat haluta tämän nollasopimuksen. Valtaosa on tällaisessa sopimuksessa vasten tahtoaan.

– Työelämä tarvitsee niitä joustoja ja tarvitsemme kaikenlaisia työaikamuotoja ja työsuhteita. Näitä on erilaisia eri toimialoilla, tarvittaessa töihin kutsuttavia, ekstraajia ja sitten sellaisia, joilla on työaika sovittu 0-40 työtunnin välille, sanoo sen sijaan Makkula.

"Työnteon muoto, jota tarvitaan"

Suomen Yrittäjien Makkula muistuttaa, että jos sopimus on tehty, niin lähtökohtana on sopimuksen mielekkyys molemmille osapuolille.

– Ei voida sanoa niin, että näitä nollasopimuksia tehdään pelkästään työnantajan tarpeesta. Merkittävä osa on opiskelijoita, joille joustavuus sopii hyvin. Se on yksi työnteon muoto, jota tarvitaan. Näitä on ollut aina, koska työntarve vaihtelee ja asiakkaiden käyttäytyminen muuttuu, hän toteaa.

STTK:n Murto on eri mieltä, vaikka ymmärtää, että työntarve ja työnmäärä ei ole vakio kaikilla työpaikoilla.

– Jos työmäärä on nolla, niin eihän silloin ole töitä. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan muistaakseni kolmasosa nollasopimuslaisista teki myös kokoaikatyötä. Keskimääräinen viikkotyöaika oli 23 tuntia, joka todellakin osoittaa sen, että työntarve oli pysyvä. Se osoittaa sen, että työnantaja käyttää niitä sopimuksia varmuuden vuoksi. Tämä tarkoittaa myös sitä, että työnantaja voi yksipuolisesti päättää, ettei työtunteja enää tarjota ilman perusteita.

7:10”Nollatuntisopimukset saattavat heikentää työntekijöiden lojaaliutta”

STTK:n mukaan muitakin keinoja olisi

Makkulan mukaan nollatuntisopimukset on joillekin aloille elinehto.

– Kieltäminen tarkoittaisi sitä, että säädettäisiin jokin vähimmäistaso työtunneille viikottain. Jos niitä tunteja onkin vähemmän viikossa, niin mistä ne työtunnit saadaan sinne? Ne eivät tule mistään ilmasta, vaan tunnit tulee tarpeesta. Siinä kävisi sitten niin, että ne, joilla on työtä vähemmän, jäisivät sitten työttömäksi, Makkula sanoo.

– Meillä on erilaisia työtuntien tasoitusjärjestelmiä, joiden avulla työmäärä voisi heilahdella, mutta kuitenkin niin, että työntekijällä olisi keskimääräisesti tietty työaika. Näin työntekijä pystyisi ennakoimaan myös sen palkan, sanoo Murto.

Kansalaisaloite nollatuntisopimusten keräämisestä päättyi heinäkuussa ja se keräsi yli 63 000 allekirjoitusta. Markkinaraadista vain Murto uskoi, että aloite etenee eduskunnassa ja sielläkin siihen tulee hänen mukaansa muutoksia.

Lisää aiheesta:

Työministeri Lindströmin kolumni: Nollatuntisopimukset reiluiksi sekä työntekijälle että työnantajalle – nyt toinen sitoutuu, toinen eiSAK lyttää nollatuntisopimukset: "Työntekijällä kaikki velvollisuudet ilman oikeuksia"Uutta työaikalakia pohtivilla kiperiä kysymyksiä: Mitä nollatyösopimuksille käy?Antti Palola: Nollatyösopimus on modernin ajan orjatyösopimusTyöajan pidennys aiheuttaa päänvaivaa liitoissa – "Lisää tunteja ilman palkkaa"Hallituksen esitys helpottaisi pätkäsopimusten solmimista – Rinteeltä täystyrmäys
Kotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Kotimaa
  • 21:38
    Kuopio

    Mikä värishow! Puijon torni verhoutui mestarin väreihin

  • 20:43
    OP

    OP:n palvelujen häiriöt ohi

  • 20:03
    Poliisi

    Jyväskylässä kadonnut nainen on löytynyt

  • 19:34
    Sote

    Sotejohtaja: Keskustelu rahoitusmallista ajautunut vaarallisille vesille – "Uhkana kansallinen moraalikato"

  • 18:36
    Viiden jälkeen

    Suomalaisissa tuberkuloosiparantoloissa elettiin villiä nuoruutta: "Monelle se oli elämän paras yhteisö"