Suomen ympäristö on köyhtynyt kovasti itsenäisyyden satavuotisen taipaleen aikana, harmittelee ympäristömuutoksen professori Atte Korhola Helsingin yliopistosta. Professorin mukaan Suomessa on kunnostauduttu erityisesti monipuolisen metsäluonnon ja soiden tuhoamisessa.
Suomen alkuperäisestä maa-alasta noin kolmannes on ollut suota, josta yli puolet on kuivatettu ja ojitettu muun muassa viljelyllisistä ja metsätaloudellisista syistä.
– Suoluonnon hävittäminen 1960–1970-luvuilla on ollut lähes vertaansa vailla maailman mittakaavassa.
Korholan mukaan metsät ovat kärsineet soitakin enemmän. Tiettyjen puulajien suosiminen taloudellisista syistä on rokottanut metsien lajistoa ja monimuotoisuutta.
– Vanhojen metsien osuus on radikaalisti vähentynyt, ja niitä on enää pieninä laikkuina siellä täällä.
Sen sijaan vesistöjen tilanne on jopa parantunut, sillä happopäästöjä on saatu kuriin eikä raskasmetalleja päädy ympäristöön entiseen tapaan.
– Itämeren elpyminen kestää vielä kauan, koska rehevöityminen on edennyt pitkälle.
Korholan mukaan itsenäisyyden aikana vuoden keskilämpötila on noussut reilun asteen, mikä on enemmän kuin maapallolla keskimäärin.
