Suomalaiset viranomaiset toppuuttelevat ruotsalaisasiantuntijan hämmästelyä siitä, mikseivät Ruotsin viranomaiset estäneet Pandemrix-sikainfluenssarokotteen käyttöä, vaikka sen riskeistä tiedettiin.
Ruotsin tiedeakatemian jäsen, emeritusprofessori Tore Schersten kertoi Svenska Dagbladet -lehden haastattelussa, että rokotteen neurologisista sivuvaikutuksista varoitettiin etukäteen useita kertoja. Haastattelusta kertoi Suomessa ensimmäisenä MTV Uutiset.
Schersten toimii Yhdysvaltain elintarvikeviraston asiantuntijaelimissä. Hän kertoo viraston todenneen jo Persianlahden sodan aikana Pandemrixin lisäaineiden eli adjuvanttien saattavan aiheuttaa vakavia sivuvaikutuksia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek sanoi STT:lle, että tämä tieto on kiistanalainen, sillä tuolloin käytetyn pernaruttorokotteen vaikutuksista kiistellään yhä.
Nohynek ei myöskään niele Scherstenin väitettä siitä, että etukäteen oltaisiin tiedetty Pandemrixin voivan kasvattaa riskiä sairastua narkolepsiaan. Sen sijaan rokotteen vaikutusta Guillain-Barre-syndrooman ilmaantuvuuteen kehotettiin seuraamaan. Suomessa sitä ei ole ilmennyt, mutta Pandemrix-rokotetuista yli 100 on sairastunut narkolepsiaan.
-Syndrooman yhteydestä rokotteeseen on kirjoitettu yksipuolisesti: tiedetään, että itse luonnon influenssa voi myös laukaista Guillain-Barre-syndrooman, Nohynek toteaa.
Pandemiarokotuksia harkittiin tarkoin
Sosiaali- ja terveysministeriön ylilääkäri Taneli Puumalainen kertoo, että adjuvanttia sisältävien rokotteiden käyttöä punnittiin tarkasti jo vuonna 2006 eli kolme vuotta ennen kuin pandemiasta tiedettiin.
–Tuolloin päädyttiin siihen, että adjuvanttia sisältävä rokote olisi se, mitä todennäköisesti pandemian tullessa käytettäisiin Euroopan maissa, hän kertoo.
Schersten kertoi Svenska Dagbladetissa myös, että Saksan hallitus kielsi ministeriensä, sotilaidensa ja ulkomailla työskentelevien virkamiestensä rokottamisen Pandemrixilla. Kohun vuoksi vain 12 prosenttia saksalaisista halusi sikainfluenssarokotteen.