Suomen vesistöissä on ympäristölle haitallisia määriä elohopeaa sekä palonesto- ja pintakäsittelyaineita, kertoo Suomen ympäristökeskus Syke.
Määrät eivät ole kuitenkaan ihmisille haitallisia. Ympäristölle haitallisille ja ihmisille haitallisille pitoisuuksille on eri rajat.
Tulos selviää kokonaiskuvasta, joka on valmistunut Suomen vesissä esiintyvistä haitallisista aineista. Kaiken kaikkiaan EU:n jäsenmaiden tulee seurata 45 aineen tai aineryhmän pitoisuuksia vesiympäristössä.
Suomen vesistöissä esiintyy ympäristölle haitallisen rajan ylittäviä määriä elohopeaa, palonestoon käytettyjä PBDE-aineita sekä pintakäsittelyyn ja sammutusvaahdoissa käytettyä PFOS-ainetta. Näitä aineita yhdistää se, että ne ovat luontoon päätyessään pysyviä ja eliöissä kertyviä aineita, kertoo johtava tutkija Jaakko Mannio Sykestä.
– Ne päätyvät kaloihin ja kaloja syöviin eläimiin, olivat ne sitten lintuja tai saukkoja tai hylkeitä.
Mannion mukaan aineet aiheuttavat eläimissä lisääntymiseen liittyviä ongelmia. Aineet kulkevat eteenpäin ravintoketjussa, ja niiden vaikutukset näkyvät yleensä ruokapyramidin huipulla. Tutkimuksen perusteella elohopea säilyy kaloissa vuosikymmeniä.
Aineet pysyvät kauan kierrossa
Selvitys on laatuaan ensimmäinen kokonaiskuva, joka kartoittaa Suomen vesistöissä esiintyvien haitallisten aineiden pitoisuuksia. Haitallisten aineiden pitoisuuksia mitattiin rannikkovesien ahvenista ja simpukoista, avomeren silakoista sekä pintavesistä.
– Raportti on kuiva, mutta se on täsmällinen, Mannio naurahtaa.
Mannion mukaan Keski-Euroopassa esiintyy Suomen vesistöjä laajempi kirjo haitallisia aineita.
Haitallisiksi todettujen aineiden esiintyminen luonnossa ei pääty siihen, että niiden käyttäminen lopetetaan, Mannio huomauttaa. Aineita esiintyy yhä esimerkiksi rakennuksissa ja kaatopaikoilla sekä niitä voidaan pitää käytössä vielä muualla maailmassa.
– Maailman sivu on käytetty aineita, jotka toimivat hyvin tarkoitukseensa, mutta sitten niillä onkin jotain haitallisia vaikutuksia, jotka huomataan yleensä jälkeenpäin.