Entinen uusnatsijohtaja Esa Holappa arvioi, että Suomen vastarintaliikkeen kynnys väkivallan käyttämiseen on madaltunut vuosien varrella. Hän pelkää, että liikkeen jäsenten otteet tulevat kovenemaan jatkossa entisestään.
Holappa kertoo järkyttyneensä kuullessaan Helsingin Asema-aukiolla Suomen vastarintaliikkeen järjestämän mielenosoituksen yhteydessä, 10. syyskuuta pahoinpidellyn miehen kuolemasta.
– Olin yllättynyt, mutta en silti kuitenkaan. Olin aiemmin ajatellut, että jotain tällaista saattaisi tapahtua. Kun ihmisen hengen menetyksestä puhutaan, se järkyttää aina.
Tapaus osui lähelle, sillä Suomen vastarintaliike on Holapan itsensä vuonna 2008 perustama. Mies alkoi kuitenkin etääntyä uusnatsiaatteesta ja liikkeestä joitain vuosia myöhemmin.
Nyt hän painottaa kommentoivansa tapausta yksityishenkilönä.
0:49
Liike on siirtynyt kovempiin otteisiin
Holapan mukaan Suomen vastarintaliikkeen kynnys väkivallan käyttämiseen on madaltunut viime vuosien aikana. Perusteluiksi hän esittää ryhmän jäsenten aiempia tekoja.
Vuonna 2011 kolme uusnatsiliikkeen kolme jäsentä kävi kolmen ihmisen kimppuun Oulun Rotuaarilla pidetyn vaalitilaisuuden aikana. Kahakka sai alkunsa, kun miehet luulivat paikalla olleen kokoomusedustajan kuvanneen heitä.
Tammikuussa 2013 kolme liikkeen aktiivia pyrki Jyväskylän kaupunginkirjastossa pidettyyn Äärioikeisto Suomessa -kirjan esittelytilaisuuteen. Miehet pahoinpitelivät kahta ovella seisonutta henkilöä. Seuranneen yhteenoton aikana yhtä tapahtuman järjestäjistä viillettiin teräaseella.
Viime vuonna Suomen vastarintaliikkeen jäsenet pahoinpitelivät tavaratalon asiakkaita Jyväskylän keskustassa. Uhrien joukossa oli myös vuonna 2013 tapahtuneen kirjastopuukotuksen uhri. Tapahtumaa edelsi liikkeen mielenosoitus, johon osallistui noin 40 henkeä. Kahakan yhteydessä otettiin kiinni kymmeniä ihmisiä.
– Nyt sitten tuli kuolemantapaus. Jos tapauksia vertailee keskenään, minun näkemykseni mukaan on siirrytty asteittain kovempiin otteisiin. Jos kuolemantapauksen pohjalta lähtisi arvioimaan mitä järjestön jäsenet saattavat lähteä tekemään tulevaisuudessa, ei ole pois suljettua, etteikö jotain vastaavaa voisi tapahtua uudestaan, Holappa sanoo.
– Olen aidosti huolissani siitä, että järjestön väkivaltapotentiaali vielä kasvaa tästä. Ja on se viime vuosina kasvanutkin.
1:59
"Ääriliikkeisiin suhtauduttava vakavasti"
Holappa ei usko, että Asema-aukion tapahtumat ja paikalla tapahtuneen pahoinpitelyn jälkeen kuolleen nuoren miehen tapaus johtaisivat Suomen vastarintaliikkeen jäsenkatoon.
Hän ei toisaalta pidä todennäköisenä myöskään liikkeelle myötämielisten asenteiden yleistymistä.
– Uskoisin, että jäsenet, jotka ovat olleet pidemmän aikaa järjestön toiminnassa mukana tai ovat sitoutuneet järjestön toimintaan, ovat synnyttäneet tiiviin yhteisön järjestön sisälle. En pidä vielä todennäköisenä, että kuolemantapaus varsinaisesti hajottaisi Suomen vastarintaliikkeen toimintaa.
– En kuitenkaan usko siihenkään, että järjestön jäsenmäärä lähtisi tästä voimakkaaseen kasvuun.
"Muiden asenteet saattavat muuttua"
Siihen, miten muut äärioikeistolaiset tai maahanmuuttokriittiset ryhmittymät suhtautuvat Suomen vastarintaliikkeeseen, saattaa kuitenkin tulla muutos.
– Epäilisin, että heillä on ehkä halu sanoutua irti tästä väkivaltaisesta tapauksesta ja kuolemasta ja myös kieltää minkäänlaiset linkit tai yhteydenpidot Suomen vastarintaliikkeeseen.
Holappa ei ota kantaa siihen, tulisiko viranomaisten puuttua Suomen vastarintaliikkeen kaltaisten ääriryhmittymien toimintaan. Hän kuitenkin toteaa, että niitä ei tulisi ohittaa olan kohautuksella.
– Ääriliikkeisiin on suhtauduttava vakavissaan. Mitä kunkin järjestön suhteen tulisi tehdä, siihen en ota kantaa. Luotan, että poliitikot ja päättäjät tulevat tätä asiaa jatkossakin käsittelemään.