Isän kuolema oli koripalloilija Elias Valtoselle kova kolaus.
Koripallomaajoukkueen ympärillä MM-kisoissa surisseet kysymykset roolien selkeydestä voi unohtaa, kun puhe on Elias Valtosesta. Hän on aloittanut pelejä sekä aloitusviisikossa että vaihtopenkillä – ja naurahtaa, kun häneltä kysyy, miten se vaikuttaa hänen pelaamiseensa.
– Minä teen niin kuin käsketään. Minulle on yhdentekevää, aloitanko vai tulenko penkiltä, Valtonen hymyilee.
Valtosen mielestä Suomen joukkueen puutteet ovat näyttäneet suuremmilta kuin ne ovat.
– Psyykkinen valmentaja (Kim Forsblom) sanoi hyvin, että jos orkesterin muutama kaveri soittaa vähän eri tahtiin, se kuulostaa huonolta. Se on tosi pienestä kiinni, mutta yhdessä tekeminen on näyttänyt huonommalta kuin mitä se on. Meillä on oikeasti hyvä kemia joukkueen sisällä. Toki tappiot ovat tuntuneet lannistavilta, Valtonen sanoo.
Valtonen, 24, oli viime syksynä espanjalaisen seurajoukkueensa Manresan kanssa vieraspelimatkalla, kun hänen äitinsä soitti.
– Iskän sairaus oli pitkällä ja äiti soitti, että parempi tulla kotiin, nyt on sen verran vakava tilanne.
Isä Ari Valtonen oli sytyttänyt poikansa palon koripalloiluun. Ari Valtonen valmensi Euran Veivin junioreita, ja Elias Valtonen pelasi ensimmäiset vuotensa isänsä valmennuksessa.
