Suomen ja islannin kielten aseman vahvistamisesta päätettiin tänään Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Helsingissä.
Parlamentaarikkojen yhteistyöfoorumilla voi jatkossa tehdä jäsenehdotuksia myös suomeksi ja islanniksi. Lisäksi päätettiin, että pöytäkirjat käännetään näille kielille.
Pohjoismaiden neuvoston viralliset työkielet ovat norja, ruotsi ja tanska, ja esimerkiksi sihteeristön edellytetään puhuvan ja kirjoittavan sujuvasti jotain näistä kolmesta kielestä.
Suomen ja Islannin valtuuskunnista on esitetty kritiikkiä, että kielitaitovaatimukset asettavat suomen- ja islanninkieliset epätasa-arvoiseen asemaan.
Ehdotus islannin ja suomen ottamisesta virallisiksi työkieliksi on toisaalta nostanut esiin kysymyksen muun muassa siitä, johtaisiko uudistus kustannusten kasvuun.
– Kun on kaksikielinen (maa), aiheutuu kustannuksia. Yleisesti ymmärretään ja halutaan nähdä, että kaksikielisyys on rikkaus ja se saakin maksaa. Miksei sama logiikka pätisi pohjoismaisella tasolla? Juho Eerola (ps.) kysyi istunnon yhteydessä eduskunnassa.