Suomella käsissään paha ongelma – vauvoja syntyy liian vähän

–  Nykyistä joustavampi perheen, työn ja opiskelun yhdistäminen on ydinasia. Sitä ihmiset toivovat, sanoo Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch.

Samaa mieltä on Kelan tutkija Anneli Miettinen.

–  Varsinkin nuorilla naisilla on edelleen pelko työmarkkinoilta putoamisesta. Pitkät perhevapaat näyttäytyvät monen mielessä haasteena, Miettinen sanoo.

Osa-aikainen työssäkäynti on selvästi vähäisempää Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa.

–  Asenneilmapiiri on sellainen, että on oltava joko kokoaikaisesti töissä tai kotona. Näen työelämässä paljon vaikuttamisen mahdollisuuksia. Osa-aikaisia mahdollisuuksia voisivat käyttää molemmat vanhemmat, Miettinen sanoo.

Rotkirch kritisoi yleistä ilmapiiriä.

–  Keskustelua on käyty niin, että toiset kannattavat tarhaa ja toiset kotihoidontukea. Pitäisi katsoa, mitä perheille mahdollistetaan. Keskeisiä keinoja ovat vakaat työsuhteet ja yleinen viesti, että on ihan ok saada lapsi ja olla hetki hoitamassa kotona.

Tutkijat kuitenkin muistuttavat, että syntyvyyteen vaikuttaa hyvin moni asia. Yksittäinen etuus tai poliittinen päätös ei ratkaise lapsilukua.

Kohentunut taloustilanne ei näy

Syntyvyys vähenee niin suurissa kaupungeissa kuin muuallakin Suomessa, kaikissa lapsiluvuissa ja lähes kaikissa ikäryhmissä. Tämä tekee ilmiöstä erityisen haastavan, sanovat tutkijat. Syntyvyys on Suomessa historiallisen matalalla ja laskenut jo seitsemän vuotta.

–  Näyttää siltä, että myös perhekokotoive on kääntynyt laskuun, Miettinen sanoo.

Suurta perhettä toivovien määrä on tippunut selvästi. Yhtä lasta tai ei lapsia lainkaan toivovien määrä on kasvanut.

–  Ilmiö on poikkeuksellinen, sillä aiemmin oli todennäköistä, että lapselle toivottiin sisarusta, Miettinen kertoo.

Takana on pitkä taantuma. Työttömyyden uhan ja taloudellisen epävarmuuden tiedetään vaikuttavan lastenhankintaan. Silti kohentuneella taloustilanteella ei ole toistaiseksi ollut vaikutusta.

–  Syntyvyys näyttää vain laskevan. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Johanna Närvi.

Saarikko: Syytä pysähtyä vakavuudella

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoo pitävänsä niin ikään ratkaisevana perheen ja työn parempaa yhteensovittamista.

–  Perheiden tilanteen huomioiminen työpaikoilla on tärkeää ja sen mukaiset joustavat työajat ja muut järjestelyt. Julkinen sektori voisi näyttää tässä esimerkkiä, Saarikko sanoo.

Saarikko sanoo, että näin alhainen syntyvyys on uhka yhteiskunnalliselle kestävyydelle. Perushuoli liittyy siihen, että nykyiset pienet syntymäluokat ovat ongelma erityisesti parin vuosikymmenen päästä, jolloin pienet ikäluokat eivät työikäisinä riitä työvoimaksi.

Julkisen keskustelun sävyllä on hänestäkin tärkeä merkitys.

–  Lapsiperhepuheessa ylikorostuvat ongelmat ja arjen raskaus, hän sanoo.

Saarikko sanoo olevansa huolissaan syntyvyydestä myös siksi, että sitä pidetään hänen mukaansa merkkinä nais- ja perheystävällisestä valtiosta. Hän kertoo pohtineensa paljon sitä, mitä alhainen syntyvyys yhteiskunnasta kertoo.

–  Asian äärelle on päätöksenteossa syytä pysähtyä vakavuudella, Saarikko sanoo.