Parikymmentä vuotta vanhan eläinsuojelulain nimeä ehdotetaan muutettavaksi eläintenhyvinvointilaiksi, koska uudistuksen tarkoituksena on eläinten hyvinvoinnin parantaminen.
Maa-ja metsätalousministeriön ylitarkastajan Minna Ruotsalon mukaan uudessa lakiehdotuksessa eläinten hyvinvoinnin edistäminen nostetaan ykkösasiaksi pelkän eläimen suojelemisen sijaan.
– Yksi iso asia on myös eläinten kunnioittaminen, josta nyt säädettäisiin laissa. Eläimien tulee saada tyydyttää olennaiset lajille tyypilliset käyttäytymistarpeet, jonka haluaisin nostaa vielä esiin, toteaa Ruotsalo.
Tuotantoeläimiä koskevia isoimpia muutoksia olisi se, että sonneja ei saisi pitää kytkettynä eikä uusien parsinavetoiden rakentamista tueta, jossa naudat ovat kiinnikytkettynä. Tukea ei saa enää myöskään emakkojen tiineytyshäkkien rakentamiseen.
Lappeenrannan seudun valvontaeläinlääkäri Marjut Vahalinna on työssään kiinnittänyt huomiota siihen, että ahtaissa emakoiden liikkumisen ja kääntymisen estävissä tiineytyshäkeissä emakot saattavat joutua makaamaan pitkiäkin aikoja.
– Minä pidän tätä tiineytyshäkki asiaa koskevaa kieltoa tosi hyvänä. Se on ollut tosi kurjaa katsoa emakoita sikalassa, kun ne aika pitkään joutuu siinä makaamaan niiden kääntymisen estävässä häkissä, sanoo Vahalinna.
Eniten kritiikkiä lain kuulemistilaisuudessa sai aikaan se, että laissa ei ole kirjattu eläinten oikeutta jatkuvaan vedensaantiin vaan siinä lukee vain maininta riittävästä vedensaannista.
– Valvonnan kannalta on hankalaa, jos jätetään niin auki, että pitää olla jotain riittävästi, koska valvontaviranomaiset eivät pysty sitä valvomaan, kuinka sitä eläintä juotetaan päivittäin ja onko sillä riittävästi vettä tai kuinka paljon se pääsee liikkumaan. Minä odotan näihin asioihin paljon tarkennuksia asetuksiin, toteaa Vahalinna.
Eläinsuojelujärjestöt nostivat esille lakiesityksessä olevia puutteita, sillä nautoja saa edelleen pitää vanhoissa parsinavetoissa, vaikka eläimien pitäisi lain mukaan päästä liikkumaan.
– Tämä edellyttää sitä, että nautojen tulee päästää ympärivuoden liikkumaan. Meille pettymys on se, että turkistarhaukseen ei ole tulossa minkäänlaisia muutoksia vaan toiminta jatkuu nykyisellään, sanoo toiminnanjohtaja Kati Pulli SEY:stä.
Eläimille lisää oikeuksia
Viime vuosina pahimpiin eläinsuojelurikoksiin on liittynyt usein myös ihmisten pahoinvointia eli mielenterveys-tai päihdeongelmia.
Ministeriöstä kerrotaan, että tieto eläinten hoidon laiminlyönnistä ei ole kulkenut sosiaaliviranomaisilta eläinlääkäreille,
– Ollaan ehdottamassa, että viranomaiset voivat salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa myös eläinsuojeluviranomaisille, jotta eläimille jotka tarvitsee apua sitä apua myös saataisiin, sanoo Ruotsalo.
Eläimen leikkaus tai kipua aiheuttava toimenpide on sallittu vain, jos se on eläimen hyvinvoinnin kannalta tarpeen, mutta ei ulkonäkösyistä. Eläinten kivun lievitys tulee myös pakolliseksi.
Ministeriön mukaan erikseen kiellettyä olisi ulkonäön tai käyttäytymisen muuttaminen, mikä koskee esimerkiksi koiran hännän tai korvien typistystä sekä siipikarjan nokan typistämistä.
– Tulevaisuudessa olisi esimerkiksi kielletty jalostusyhdistelmä, joka johtaa eläimen fyysisten tai psyykkisten ominaisuuksien heikkenemiseen.
Eläintenhyvinvointilaki lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle ja siihen tehdään tarkennuksia asetukselle, joten laki astuu voimaan vasta 2019 alussa.