Suomalaisten alkuperä selvisi vihdoin: Siperialainen ja eurooppalainen perimä sekoittuneet

Ensimmäinen tutkimus Suomen muinaisten asukkaiden DNA:sta on julkaistu, kertoo Helsingin Yliopisto. Tutkimus osoittaa, että Suomeen on virrannut runsaasti geeniperimää Siperiasta asti.

Tutkimuksesta selviää, että siperialaista geeniainesta on ollut Kuolan niemimaan asukkaissa jo 4000 vuotta sitten ja myöhemmin sitä levisi myös Suomeen.

Siperialaista geeniperimää oli kaikissa tutkimuksen näytteissä, jotka kerättiin sekä Kuolan niemimaalta että Etelä-Pohjanmaalta.

Lisäksi tutkimus vahvistaa, että geneettisesti saamelaisten kaltaista väestöä on vielä rautakaudella asunut Suomessa paljon nykyistä etelämpänä.

Tutkimus on toteutettu vertailemalla ihmisluista kerättyjä geneettisiä näytteitä.

Näytteet ovat peräisin 3500 vuotta vanhasta hautapaikasta Kuolan niemimaalta ja 1 500 vuotta vanhasta Etelä-Pohjanmaalta löydetystä Levänluhdan vesikalmistosta.

Saamelaiset lähempänä siperialaista perimää kuin muut Euroopassa

Tutkimuksessa kerättyä DNA:ta verrattiin myös nykyväestöihin. Siperialainen alkuperä on yhä näkyvissä niin saamelaisissa ja suomalaisissa kuin muissa uralilaisen kieliperheen väestöissä.

– Se on tosin sekoittunut muuhun eurooppalaiseen perimään. Tämän päivän saamelaiset edustavat siperialaista perimää vahvemmin kuin yksikään toinen väestö Euroopassa, sanoo SUGRIGE-hankkeen johtaja Päivi Onkamo Helsingin ja Turun yliopistoista.

– Kaikista nykyisistä kansoista muinaista siperialaista perimää on eniten Pohjois-Siperiassa elävillä Nganasan-väestön edustajilla.

Tulosten perusteella voidaan olettaa, että muinaisen Siperian väestön ja Suomessa eläneiden pronssi- ja rautakautisten yhteisöjen elintavoilla, kielillä ja kulttuurilla on saattanut pitkästä välimatkasta huolimatta saattanut olla runsaasti tekemistä toistensa kanssa.

Osa väestöstä on voinut liikkua laajalti kauppaa käyden ja vaihdellen asutuksiaan vuodenaikojen mukaan.

Näytteet Etelä-Pohjanmaalta ja Kuolan niemimaalta

Tutkimuksessa pystyttiin selvittämään koko perimä eli genomi yhdentoista ihmisyksilön luista.

Kuolan niemimaalta saatiin kuuden henkilön luut 3 500 vuotta vanhasta hautauksesta ja kahden henkilön luut 1700–1800-luvun hautapaikasta. Levänluhdan kalmistosta Etelä-Pohjanmaalta koko genomin selvittäminen onnistui kolmesta henkilöstä.

Levänluhdan kalmisto on yksi Suomen vanhimmista kalmistoista, joissa ihmisluita on säilynyt. Vainajat haudattiin paikalla sijainneeseen lampeen, mikä selittää luiden hyvän säilymisen.

Tutkimus osoittaa levänluhtalaisten olleen läheisempää sukua tämän päivän saamelaisille kuin suomalaisille.

– Geneettisesti saamelaistyyppinen väestö on siis asuttanut aikoinaan eteläisempää Suomea kuin nykyväestöjen asutuksesta voisi päätellä, tutkija Kerttu Majander Helsingin yliopistosta ja saksalaisesta Max Planck -instituutista kertoo.

– Levänluhdan alueen paikkojen nimistössä on myöskin vastikään julkaistussa tutkimuksessa havaittu saamelaisia vaikutteita, täydentää Levänluhta-projektin johtaja Anna Wessman Helsingin yliopistosta.

Tutkimus on toteutettu Helsingin ja Turun yliopiston suomalais-ugrilainen muinaisgenomi- (SUGRIGE) -projektin, Levänluhta-projektin sekä ihmisen esihistorian tutkimukseen keskittyvän saksalaisen Max Planck -instituutin yhteistyönä.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu Nature Communications -online-lehdessä.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja