Ensimmäinen tutkimus Suomen muinaisten asukkaiden DNA:sta on julkaistu, kertoo Helsingin Yliopisto. Tutkimus osoittaa, että Suomeen on virrannut runsaasti geeniperimää Siperiasta asti.
Tutkimuksesta selviää, että siperialaista geeniainesta on ollut Kuolan niemimaan asukkaissa jo 4000 vuotta sitten ja myöhemmin sitä levisi myös Suomeen.
Siperialaista geeniperimää oli kaikissa tutkimuksen näytteissä, jotka kerättiin sekä Kuolan niemimaalta että Etelä-Pohjanmaalta.
Lisäksi tutkimus vahvistaa, että geneettisesti saamelaisten kaltaista väestöä on vielä rautakaudella asunut Suomessa paljon nykyistä etelämpänä.
Tutkimus on toteutettu vertailemalla ihmisluista kerättyjä geneettisiä näytteitä.
Näytteet ovat peräisin 3500 vuotta vanhasta hautapaikasta Kuolan niemimaalta ja 1 500 vuotta vanhasta Etelä-Pohjanmaalta löydetystä Levänluhdan vesikalmistosta.
Saamelaiset lähempänä siperialaista perimää kuin muut Euroopassa
Tutkimuksessa kerättyä DNA:ta verrattiin myös nykyväestöihin. Siperialainen alkuperä on yhä näkyvissä niin saamelaisissa ja suomalaisissa kuin muissa uralilaisen kieliperheen väestöissä.
– Se on tosin sekoittunut muuhun eurooppalaiseen perimään. Tämän päivän saamelaiset edustavat siperialaista perimää vahvemmin kuin yksikään toinen väestö Euroopassa, sanoo SUGRIGE-hankkeen johtaja Päivi Onkamo Helsingin ja Turun yliopistoista.
– Kaikista nykyisistä kansoista muinaista siperialaista perimää on eniten Pohjois-Siperiassa elävillä Nganasan-väestön edustajilla.
Tulosten perusteella voidaan olettaa, että muinaisen Siperian väestön ja Suomessa eläneiden pronssi- ja rautakautisten yhteisöjen elintavoilla, kielillä ja kulttuurilla on saattanut pitkästä välimatkasta huolimatta saattanut olla runsaasti tekemistä toistensa kanssa.