Suomalaisperäisiä kveenejä syrjitään Norjassa

Suomensukuiset kveenit Norjassa syyttävät valtiota systemaattisesta syrjinnästä. Myös kainulaisiksi itseään kutsuvat kveenit vaativat samanlaista statusta kuin minkä saamelaiset ovat saaneet Norjassa. Status toisi paitsi satoja miljoonia kruunuja valtion tukea kielen ja kulttuurin elvyttämiseen, myös oikeutta hyödyntää luonnonvaroja. Kveenien oikeustaistelu on kuitenkin tähän asti jähmettynyt vähemmistön keskinäisiin riitoihin.

Siltainsinööri Helge Hurun tavoin suomalaisperäiset ovat nyt tiedostaneet asemansa, syytteet Norjan valtiota vastaan ovat kovia.

- Systemaattista syrjintää eli diskriminointia, ja sitä että valtio kohtelee meitä epätasa-arvoisesti, emme ymmärrä. Tuntuu epäoikeidenmukaiselta, koska meillä pitäisi olla samat oikeuden kuin saamelaisilla.

Tromssan lääninhallituksessa juristina työskentelevän suomalaisperäisen Evy Bassan mielestä heitä ei pidä verrata tavallisiin norjalaisiin vaan saamelasiin.

- Me kveenit olemme asuneet Finnmarkissa yhtä kauan kuin saamelaiset, siksi yritämme huolehtia vähintäänkin kielestä ja kveenienkultturista. On tärkeää, ettei kieli katoa, Bassan sanoo.

Kysymys on rahasta: saamelaiset saavat alkuperäiskansan kulttuuritukea 700 miljoonaa Norjan kruunua, lähes 60 miljoonaa euroa vuodessa ja kveenit kansallisena vähenmmistönä vain miljoona euroa , mutta edes vähemmistölle luvattuja oikeuksia ei kveenien mielestä toteuteta.

- Olemme kansallinen vähemmistö, mutta siinäkään valtio ei mielestämme täytä velvollisuuksiaan, jotka tulevat Euroopan Neuvoston sopimuksesta.

Kveenit ovat huonosti järjestäytyneet koska heitä on syrjitty, välillä kielen puhuminenkin oli kielletty. Opettajana työskennellyt kveeni Åge Mellem Tromssasta kertoo, että syrjinnällä oli poliittiset syyt.

- Venäläisten ja suomalaisten pelko ei opettajan mukaan ole vieläkään hävinnyt Norjassa.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat