Moni nuori toivoo lisää perheen yhteistä aikaa, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kouluterveyskyselystä.
Tulosten mukaan yli kolmannes 4.‒5.-luokkalaisista, 8.‒9.-luokkalaisista ja toisella asteella opiskelevista haluaisi viettää enemmän aikaa vanhempiensa kanssa. Näiden lasten huoltajista vain 40 prosenttia kokee, ettei perhe vietä riittävästi aikaa yhdessä.
Perheen yhteinen aika on tärkeää lasten hyvinvoinnille. Lapset ja nuoret, jotka kokevat perheen yhteisen ajan riittämättömäksi, osallistuvat useammin kiusaamiseen ja kokevat terveydentilansa huonommaksi, kyselyssä todetaan. He kokevat myös enemmän yksinäisyyttä.
– Perheen merkitys ja rooli eivät vähene lapsen ja nuoren varttuessa. Kriittisissä siirtymävaiheissa vanhemmuuden tuki on erityisen tärkeä, kertoo THL:n erikoistutkija Nina Halme.
Vanhemmiltaan myönteistä palautetta saaneet ja nuoret, jotka keskustelevat vanhempiensa kanssa iloista ja suruistaan, ovat taas elämäänsä selvästi tyytyväisempiä.
Keskusteluvaikeudet ovat yleisempiä nuorilla, joiden äidin koulutustaso on matala, ulkomaista syntyperää olevilla nuorilla sekä nuorilla, joilla on toimintarajoitteita.
Lasten ja nuorten osallistaminen vähentää syrjäytymistä
Lapset ja nuoret kokevat vaikutusmahdollisuutensa paremmiksi niissä kouluissa, joissa oppilaat ja vanhemmat on otettu mukaan koulutyön suunnitteluun.
Kuitenkin peruskouluista vain 27 prosentissa oppilaat ja 22 prosentissa huoltajat ovat osallistuneet koulunkäynnin järjestämisen suunnitteluun, kertoo TEAviisarin peruskoulutiedonkeruu.
– Osallisuuden vahvistaminen on parasta syrjäytymisen ennaltaehkäisyä, toteaa opetusneuvos Kristiina Laitinen Opetushallituksesta.
THL:n kouluterveyskysely toteutetaan joka toinen vuosi. Tietoja kerätään 4.‒5.-luokkalaisista, 8.‒9.-luokkalaisista ja toisella asteella opiskelevilta, ja viime vuonna ensi kertaa myös huoltajilta.
Vuoden 2017 kyselyyn vastasi 35 625 huoltajaa. Aineiston kattavuus oli 30 prosenttia.