Suomalaiset europarlamentaarikot vaativat EU-maita samalle viivalle, kun metsien hiilinielujen laskentatavasta sovitaan. Laskentasäännöistä äänestetään parlamentissa keskiviikkona.
Maanantai-illan keskustelun perusteella edessä on tiukka äänestys, sillä suomalaismeppien toiveet keventää metsälaskentaa saivat myös kovaa arvostelua.
EU-maat neuvottelevat parasta aikaa säännöistä, joilla pidettäisiin metsät vastakin hiilinieluina. Suomi metsäisenä maana on kavahtanut tiukkoja, historiaan pohjaavia laskentasääntöjä, koska hakkuiden määrää on tarkoitus nostaa lähivuosina merkittävästi. Historiaan pohjaava vertailu voisi johtaa siihen, että Suomi joutuisi ostamaan hiilinielukiintiöitä muilta mailta.
Euroopan parlamentissa on viime päivinä rustattu muutosesitystä, jonka arvioidaan olevan otollisempi Suomelle. Sen kohtalo ratkeaa vasta keskiviikkona.
Lähes kaikki suomalaismepit puolustivat muutosesitystä maanantaina parlamentissa. Äänessä olleista mepeistä vain vihreiden Heidi Hautala haukkui muutoksen epäselväksi.
– Luen sitä itse niin, että koko metsän kasvu olisi hakattavissa ja metsän hiilinielun annettaisiin pienentyä vuoteen 2049 saakka. Tähän ei ole aikaa, Hautala sanoi.
Keskustan Hannu Takkulan mukaan komission alkuperäinen esitys estäisi hakkuumäärien kasvattamisen ja puuta jouduttaisiin tuomaan Suomeenkin ulkomailta.
– Tulevassa Lulucf-äänestyksessä ratkaistaan Euroopan biotalouden tulevaisuus.
SDP:n Miapetra Kumpula-Natrin mielestä EU-maiden kohtelussa on mielivaltaisia eroja.
– Euroopan tasolla metsien tulee olla nielu. Tällaista esitystä EU-maiden kesken on mahdotonta hyväksyä.
EU-parlamentin kulisseissa käydään todennäköisesti kovaa lobbausta keskiviikon äänestykseen saakka. Suomalaisten tukemassa muutosesityksessä vertailtaisiin yhä metsien tulevaa käyttöä vuoden 2000-2012 tietoihin. Laskelmassa ei kuitenkaan enää vertailtaisi intensiteettiä eli hakkuiden osuutta metsien kasvusta.