Suomessa tupakoidaan nyt ennätyksellisen vähän. Nuorten nuuskaamisesta ollaan huolissaan, kertoo Savuton Suomi 2030 -verkosto.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan työikäisistä, 20-64-vuotiaista tupakoi viime vuonna päivittäin 13 prosenttia; miehistä 14,6, naisista 11,9 prosenttia. Vuosituhannen alussa, vuonna 2000, suomalaismiehistä tupakoi 27 ja naisista 23 prosenttia.
– 1940-luvulla miehistä tupakoi peräti 76 prosenttia. Matka nykytilaan on ollut pitkä, mutta lainsäädäntö ja käytännön työ ovat tuottaneet tulosta, sanoo Savuton Suomi 2030 -verkoston puheenjohtaja, professori Kari Reijula.
Reijula vertaa Suomen tilannetta Ruotsiin, jossa tupakointi on erittäin vähäistä, mutta nuuskaa käyttää noin joka viides väestöstä. Meillä savukkeet eivät ole korvautuneet samalla tavoin muilla nikotiinituotteilla.
Nuuska arveluttaa
Reijula ja Hengitysliiton terveysasiantuntija Maija Kolstela kuitenkin huomauttavat, että ellei esimerkiksi nuorten lisääntyneeseen nuuskaamiseen puututa nopeasti, hyvä terveyttä tukeva kehitys pysähtyy Suomessa.
– Ongelmana on myös tupakoinnin lopettamisen tuen saatavuuden epätasainen jakautuminen eri puolilla maata. Tupakointi ei ole tähänkään asti vähentynyt itsestään, vaan sen eteen on tehty määrätietoista työtä ja tätä työtä on jatkettava edelleen, Kolstela sanoo.
Savuton Suomi 2030 -verkosto juhlii tänä vuonna kymmenettä syntymäpäiväänsä.
Idean savuttomuutta edistävien tahojen yhteisestä verkostosta antoi vuonna 2006 entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen. Joukko terveysalan vaikuttajia lähti viemään ajatusta eteenpäin ja vuonna 2008 perustettiin Savuton Suomi 2040 -hanke, josta tuli myöhemmin Savuton Suomi 2030 -verkosto.
Vuosiluku 2030 viittaa tupakkalain tavoitevuoteen, jolloin alle viisi prosenttia väestöstä käyttää tupakka- tai muita nikotiinituotteita.