Suomalaiset luottavat poliisiin – rattijuoppous ja seksuaalinen ahdistelu huolettavat

Tutkimukseen vastanneista 96 prosenttia luottaa poliisiin melko tai erittäin paljon. Lähes 90 prosenttia uskoo poliisin kykenevän ylläpitämään yleistä järjestystä ja takaamaan turvallisuuden kokonaan tai pääosin.

Suomalaiset kokevat, että poliisin ja muiden viranomaisten merkitys rikostorjunnassa ja lähiyhteisöjen turvallisuuden parantamisessa on lisääntynyt.

– Ulkoisesta myllerryksestä huolimatta kansalaisten (Suomen) sisäistä turvallisuustilannetta koskevat arviot ovat pysyneet vakaina. Kansalaiset tukeutuvat yhä selvemmin poliisiin, sisäministeri Paula Risikko toteaa tiedotteessa.

Poliisiakin vahvempaa oli luottamus palo- ja pelastusalan ammattilaisiin. Seuraavaksi eniten luotettiin hätäkeskuksen ja poliisin toimintaan.

Rikostilannetta ei pidetä hälyttävänä

Vastaajista 83 prosenttia ei pitänyt rikostilannetta kovin tai juuri lainkaan vakavana. Eniten suomalaisia huolestuttavat rattijuoppous, ampuma-aseella tehdyt rikokset, seksuaalinen ahdistelu, väkivalta sekä huumeiden käyttö ja myynti. Seksuaalisen ahdistelun tai väkivallan tapauksista ilmoitetaan poliisille arviolta vain noin 20 prosenttia, mikä tarkoittaa, että valtaosa tapauksista jää piilorikollisuudeksi.

Suomalaisista reilut 40 prosenttia pitää melko tai erittäin todennäköisenä, että poliisin sisällä esiintyy korruptiota tai epäeettistä toimintaa.

– Totta kai viime aikojen tapahtumilla ja niiden uutisoinnilla on ollut tähän vaikutusta. Itse ottaisin tämän jopa sillä tavalla positiivisena asiana, että kansalaiset näkevät poliisin itse kaivaneen nämä asiat esille, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen muistuttaa.  

Tulos on lähes sama kuin vuonna 2014, mutta ero tätä aiempien vuosien tuloksiin on selvä. Vuosina 2007-2012 poliisin sisäistä korruptiota piti melko tai erittäin todennäköisenä noin joka neljäs vastaaja.

Poliisibarometrissä tutkitaan kansalaisten käsityksiä poliisin toiminnasta ja sisäisen turvallisuuden tilasta. Taloustutkimus haastatteli tutkimukseen reilua 1000:ta 15–79-vuotiasta suomalaista. Tutkimus on tehty sisäministeriön toimeksiannosta kahdeksan kertaa vuosien 1999 ja 2014 välisenä aikana.