Kummius ei pääty milloinkaan, vaikka välit menisivät poikki. Silti toisinaan yhteys kummiin katkeaa.
Kummius ei pääty koskaan, kummiudesta ei voi erota eikä sitä voi muuten lopettaa. Toisinaan välit silti katkeavat.
Kysyimme lukijoiltamme, ovatko he pettyneet kummeihin tai kummiuteen. Tällaisia vastauksia saimme!
"Meillä oli lähinnä velvollisuuksia tulla juhliin ja tuoda lahjat"
"Toinen osapuoli ei meitä olisi kummeiksi luultavasti edes ottanut, joten olimme ikään kuin säälistä kummeja suvun toiselta puolelta. Tämä johti siihen, että kun välit muutenkin olivat huonohkot, niin perheen lapsien(kaan) kanssa ei ole tullut oltua tekemisissä.
Kaiken huippu oli ehkä se, että meillä oli lähinnä velvollisuuksia tulla juhliin ja tuoda lahjat, mutta milloinkaan ei perhe lapsen kanssa voinut meillä käydä. Samaan aikaan toisen perheen kummilapsi käy kyläilemässä, vaikka perheellä ei ole edes autoa käytössä. Harmittaa lähinnä se, että koko kummiuteen 'joutui', sillä homman olisi halunnut hoitaa kunnolla.
Toisaalta haluamme olla mukavia ja lähestyttäviä sekä turvallisia lapsia myös suvun lapsille, joiden kummeja emme ole. Näitä kummilapsia eivät näe muutkaan meidän sukumme kummit, mutta epäilemättä muiden kummien luona voidaan vierailla. Jää kysymys, että miksi pyydettiin ollenkaan.
Silloin harvoin, kun lapsia näemme, niin totta kai olemme yhtä lailla läsnä kuin muillekin suvun ja kaveripiirin lapsille. Toisaalta emme edes erottele kummilapsia erikseen, mutta tässä tapauksessa ongelmat ovat muualla kuin varsinaisessa kummiudessa, jonka kautta asia ehkä vain selvimmin näkyy."
– Nimimerkki Luultavasti huonon kummin maineessa jossain piireissä
"Vanhemmat ovat sanelleet, mitä pitää ostaa lahjaksi"
"Kuten kummiusjutussakin mainittiin sponsori-asia, meille/minulle ovat kummilapsen vanhemmat sanelleet, mitä pitää ostaa lahjaksi kummilapselle. Alkuun tottelin ja ostin vaadittuja juttuja, kunnes tajusin, että näin tämän ei kuulu mennä ja ihan piruuttanikin aloin ostamaan kaikkea muuta kuin määrättyjä juttuja. Lapselle toivotaan Baby Björn -nukkea kaikkine tarvikkeineen, niin minäpä ostan kirjan."
– Nimimerkki Irene
"Väkisin ei voi olla kenenkään kummi"
"Kummin valitsevat pienelle lapselle vanhemmat, jotka yleensä pitävät ihmisistä, jotka kummiksi valitsevat. Jos kummilapsi aikuiseksi kasvaessaan ei hyväksykään juuri näitä ihmisiä kummikseen, niin eihän siinä auta muu kuin antaa olla sitten.
Näin on käynyt meille. Syytä en tiedä, mutta väkisin ei voi olla kenenkään kummi. Silloin kun olivat pieniä, me kyllä kelvattiin. Olivat paljon kummilassa ja tehtiin yhteisiä retkiä. Aika muuttaa ihmisiä, näköjään."
– Nimimerkki Kummatäti
Lue myös: Kummius ei pääty milloinkaan, vaikka välit menisivät poikki: "Hyvä kummi muistaa, että aika on tärkeintä"
"Kummityttöni olen nähnyt viimeksi viisi vuotta sitten"
"Toiselle paikkakunnalle muuttoni myötä kummilapseni äidin kanssa alkoivat välit rakoilemaan, yhteydenpito alkoi olemaan toispuoleista. Asiaa harmitellessani kummilapseni äidille laskin jopa, että olen ottanut yhteyttä heihin 90 prosenttia yhteydenotoista, kun hän väitti pitävänsä yhteyttä yhtä lailla.
Väsyin siihen, että yhteydenpito oli melko yksipuoleista ja kummilapseni äiti ei kokenut enää minua niin tärkeänä, kun en asunut enää lähellä. Vähitellen väheni minunkin yhteydenpitoni.
Muistin kummityttöäni syntymäpäivillä ja jouluna. Jossain vaiheessa kuitenkin kävi niin, ettei minua enää kutsuttu kummilapseni syntymäpäivillekään. Lopetin kaiken yhteydenpidon ja somesta 'poistin heidät elämästäni'.
Nyt eletään vuotta 2019, kummityttöni olen nähnyt viimeksi viisi vuotta sitten. Joka ikinen syntymäpäivä ja joulu on sellaista aikaa, kun suren asiaa hiljaa mielessäni. Olen menettänyt jotain, mikä oli itselleni niin suuri kunnia ja iso asia. Kummityttöni vanhoja kuvia olen säilyttänyt ja mietin usein, mitäköhän hänelle kuuluu. Ja olen suunnitellut, että nyt, kun hän on aloittanut koulun, niin jossain vaiheessa voin hänelle kirjoittaa kirjeen ja kertoa olemassaolostani, ehkäpä voimme joskus vielä tavata ja hän voi teini-iän haastavissa hetkissä jopa tukeutuakin minuun.
Toivon, että vaikka en enää hänen vanhempiensa kanssa ole missään tekemisissä, voin hänen elämään vielä joskus kuuluakin. Mikäli näin ei tule käymään syystä tai toisesta, on hän kuitenkin minulle olemassa aina sydämessäni jollain tavalla, kummityttönäni."
– Nimimerkki Kummitäti
"Kummi ei käy meillä edes lapsen syntymäpäiville kutsuttaessa"
"Kohta kouluikäinen lapseni ei ole nähnyt sylikummiaan yli kahteen vuoteen. Kummi ei käy meillä edes lapsen syntymäpäiville kutsuttaessa, ei kysele kuulumisia, ei edes tule onnitteluja viestillä. Toivon, että olisin valinnut toisin, lapsen puolesta harmittaa."
– Nimimerkki Kummiin pettynyt
"Tuntui todella pahalta"
"Paras ystäväni halusi tyttäreni kummiksi. Totta kai suostuin. Meille tuli noin kuuden vuoden jälkeen riita ja ystäväni laittoi viestin, ettei halua olla enää tyttäreni kummi eikä halua koskaan nähdä meitä. Tyttäreni otti asian todella raskaasti.
Kun he joskus kohtasivat esimerkiksi kaupungilla, ystäväni käänsi selkäni tyttärelleni. Tuntui todella pahalta. Vuosia kulunut jo 20, ja vuosi sitten hän tervehti väkinäisesti minua. Tuli hyvä mieli, mutta se jäi sitten siihen."
– Nimimerkki Nimimerkki Kerttu.
"Jäi vain suuri suru ja huoli"
"Kun välit menivät kummilapseni vanhempiin, jäi vain suuri suru ja huoli kummilapsestani. Yhteyttä ei voinut enää pitää ja asia kalvoi useita vuosia, ennen kuin kykenin hyväksymään tilanteen."
– Nimimerkki NiinaN
"Olen yrittänyt olla todella hyvä kummitäti"
"Sylikummini eivät juurikaan olleet minusta kiinnostuneita, eivät tuoneet lahjoja eivät pyytäneet luokseen eivätkä ikinä kutsuneet minua kummitytökseen. Onneksi sain myös pikkukummit, jotka hoitivat asiansa paremmin.
Tämä kokemus seuranani olen yrittänyt olla todella hyvä kummitäti kaikille neljälle kummilapselleni. Lapset ovat viettäneet aikaa luonani, synttärit on muistettu ja aina tavatessa olen muistanut mainita juuri siitä, että hän on minun kummityttöni tai -poikani."
– Nimimerkki Gunilla-täti
"Kummit ovat nähneet poikani yhden ainoan kerran"
"Olen pettynyt parin lapseni kummeihin. Alkuun ollaan niin innoissaan, mutta nopeasti into haihtuu. Esimerkiksi poika on nyt 11 vuotta, kummit ovat nähneet hänet yhden ainoan kerran, kun oli 2-vuotias. Eivät pidä yhteyttä."
– Nimimerkki Mette
"Kun löytyi hienompia ystäviä, jäimme me sivuun"
"Vanhempi lapsistani sai neljä kummia. Heistä kolme vanhempien pyytämänä, yksi pyysi itse päästä tehtävään.
Yksi on häipynyt elämästämme ja sai mennäkin, muut ovat lapselleni todella tärkeitä. Nuoremman kanssa yritin tehdä yhtä hyvät valinnat. Ystävätär suhtautui kummiuteen jo alussa nuivasti, mutta otti tehtävän vastaan. Katkaisi kuitenkin jo vuoden päästä kaikki yhteydet asiaa selittämättä. Olisiko pojan nähnyt kerran tai kaksi?
Toiset kummit osoittautuivat pyrkyreiksi, ja kun löytyi hienompia ystäviä, jäimme me sivuun. Poika suree tilannetta vielä aikuisena. Yhtään kummia ei hänelle tärkeinä elämän hetkinä ole ollut paikalla, toisin kuin isoveljellä. Lahjoista viis, mutta poika olisi toivonut kummien kohtelevan häntä edes lähestulkoon yhtä lämpimästi kuin veljen kummit tekevät."
– Nimimerkki Kummius on tärkeää molemmin puolin
"Lapset eivät edes muista, kuka heidän kumminsa on"
"Lasteni kummit ovat vain hiljalleen hävinneet elämästä. Enää ei muisteta käydä eikä kysyä kuulumisia. Lapset eivät edes muista, kuka heidän kumminsa on. Tämä on erittäin kurjaa. Itse olen saamassa ensimmäisen kummilapsen ja odotan suurella ilolla tätä!"
– Nimimerkki 3 lapsen äiti.
"Aina on olevinaan muuta menoa"
"Tytärtäni pyydettiin kummiksi ja hän suostui. Sittemmin oli sanottu, että ei se haittaa, jos et pääsekään nimiäistilaisuuteen. Meni kuitenkin.
Pari kertaa on saanut vierailla perheessä. Aina on olevinaan muuta menoa. Joululahjan lapsen äiti haki minun ovelta, tyttäreni oli käymässä luonani. Perhe oli esittänyt lahjatoiveen."
– Nimimerkki Olisin halunnut
"Aika ei riitä"
"Lapseni kummeista jokainen on poissa tyttären elämästä. Aina joku muu asia on tärkeämpää. Aika ei riitä. Yksi kummeista antaa vanhempien riidan estää kummiuden. Mielestäni ihminen on erittäin lapsellinen ja itsekeskeinen, jos antaa riitojen vaikuttaa lapseen."
– Nimimerkki Mona77
"Viimeinen muistoni hänestä on rippijuhlassa"
"En saanut pitää tavallani yhteyttä kummilapsiin. Lahjani olivat arvottomia, vaikka olisin ostanut, mitä toivoi. Yhteydenpito vain äitinsä kautta, en tiedä, ovatko terveiset ja onnittelut menneet koskaan perille.
Kylään en koskaan ollut tervetullut, ellei erikseen kutsu käynyt. Minun luonani kylässä kävi äitinsä, kummityttö istui pakkasessa kaksi tuntia autossa. Luulin, että oli kotiinsa jäänyt, mutta mies töistä tullessaan sanoi, että kummityttö istui autossa.
Hänen äitinsä on myös lapseni kummi. Aina valitti, etteivät rahat riitä lahjoihin. Sanoin, etteivät ne ole tärkeimmät. Ja sovittiin hänen puoleltaan päin, että kun rippikoulu on käyty, muistaminen on vapaaehtoista. Nyt hän syyttää minua sopimuksesta, jättää lapseni muistamatta. Itse olen kummitettavaani muistanut edelleen. Surullista, haluaisin nähdä kummitettavaani ja kuulla, mitä nuorelle kuuluu. Mutta äitinsä ei halua, ei arvosta. Niinpä ei kummitettavanikaan.
Viimeinen muistoni hänestä on rippijuhlassa, kun annoin lahjan ja kirjeen, jonka kirjoitin. Kerroin olevani aina tukena, jos sitä tarvitsee ja haluaa. Nyrpisti nenäänsä ja rypisti kirjeen. Äitinsä sanoi, etteipä sille voi mitään, jos ei yhteyttä halua pitää."
– Nimimerkki Se arvoton kummi