"Suomalaiset eivät ymmärrä, että Virossa Suomi on suurvalta" – rajakiistaa pidetään oppituntina: "Ei erityissuhdetta"

Rajakärhämästä voi tehdä ikäviäkin johtopäätöksiä, mutta kookkaampaa kolhua se tuskin Suomen ja Viron suhteisiin lyö, arvioi Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik.

–  Riita on oppitunti siitä, että Suomen näkökulmasta Viron ja Suomen välillä ei ole sellaista erityissuhdetta, jota virolaiset haluaisivat enemmän nähdä, Raik sanoo.

Hänen mukaansa suhteissa "on hyvin vaikea hetki".

–  Tuntuu siltä, että Suomessa aletaan vasta nyt ymmärtää, kuinka vaikea raja-asia on ollut Virolle. Tässä on jouduttu käyttämään aika poikkeuksellisia keinoja, että saadaan sitä viestiä perille.

Kymmeniätuhansia virolaisia käy työssä Suomen puolella. Moni heistä on joutunut Suomen korona-ajan matkustusrajoitusten aikana valitsemaan, säilyttävätkö he työpaikkansa täällä vai palaavatko perheidensä luo Viroon.

Rajat ylittävää todellisuutta ei tunnisteta

Suomen Tallinnan-suurlähetystön entinen lehdistöneuvos Hannele Valkeeniemi katsoo, että naapurimaat eivät ole raja-asiassa ymmärtäneet toistensa näkökantoja.

–  Suomi ei ole onnistunut perustelemaan virolaisille, miksi rajapolitiikkamme on sellainen kuin se on. Viro taas ei ole onnistunut kertomaan suomalaisille, miksi olisi niin tärkeää, että työmatkaliikenne avattaisiin.

Valkeeniemi tähdentää, että suurin osa Suomessa työskentelevistä virolaisista on pystynyt liikkumaan viime ajat täysin sujuvasti rajan yli. He ovat kirjoilla Suomessa, vaikka ovatkin Viron kansalaisia. Nyt otsikoihin noussut ongelma koskee niitä Suomessa työskenteleviä virolaisia, jotka ovat kirjoilla Virossa.

–  Mutta kukaan ei ole osannut sanoa, onko Virossa kirjoilla olevia töissä Suomessa 10 000, 20 000 vai 30 000. Tämä kertoo siitä, että meillä ei ilmeisesti ole riittävää tilannekuvaa, millainen maailma tähän rajan ylittävään tilaan on syntynyt. Se on pikkuhiljaa kasvanut näkymättömäksi uudeksi maailmaksi, jota ei ole tunnistettu. Se ei ole perinteistä siirtolaisuutta vaan monipaikkaisuutta ja ylirajaisuutta.

Valkeeniemen mukaan Suomessa ei myöskään ole tajuttu, miten tunteellisesti Virossa rajasulkuun asennoidutaan.

–  Suomalaiset eivät ymmärrä sitä, että Viro on ainoa maa maailmassa, jossa Suomi on suurvalta. Meillä ei ole sellaista tehdasasetusta, että Suomi olisi koskaan ikinä missään suurvalta. Virolle Suomi on samaa, mitä me olemme aina tottuneet ajattelemaan Ruotsista.

Miksi saa lentää mutta ei seilata?

Kristi Raikin mukaan kivenä kengässä on ollut varsinkin se, että lentoteitse matkustus Suomen ja Viron välillä jo sallitaan, mutta laivamatkustusta samoin ehdoin ei. Tämä suosii varakkaita: lentoliput ovat paljon kalliimpia kuin laivapiletit.

–  Suomen matkustusrajoitusten käytäntö on suututtanut, se koetaan Viron puolella epäoikeudenmukaisena ja epäreiluna. Suurella osalla virolaisista ei ole rahaa lentää viikoittain Suomenlahden yli.

Raikin mukaan Virossa niin ikään katsotaan, että Suomella ei ole ollut valmiutta neuvotella ratkaisuista, jotka voisivat helpottaa kulkemista maiden välillä. Valkeeniemen mukaan Viron puolella ei ole hahmotettu sitä, että suomalaisilla ei ole tapana tehdä poikkeuksia

–  Suomessa on periaatteena yhdenvertaisuus, ja sen mukaan mennään.

Kiistaa vähättelemättä hän myös muistuttaa mittasuhteista.

–  Jos tämä tapaus vaikuttaa pysyvämmin Suomen ja Viron suhteisiin, sitten on asiat huonosti. En usko, että riidalla on vaikutusta isossa kuvassa, vaikka asia menikin nyt tappiin asti poliittiseksi. Talouksien yhteen kasvaminen ja ylirajaisuus auttavat löytämään jälleen yhteisen intressin, Yleisradion toimittajana nykyisin työskentelevä Valkeeniemi summaa. 

Hän haluaa myös muistuttaa mieliin vanhan virolaisen sanonnan: ei kannata jättää hyödyntämättä yhtään kriisiä.

Lue myös: Kommentti: "Sanna hyvä, meillä ei ole aikaa tuhlattavana" – Suomen jahkailu matkustusrajoituksissa herättää yhä enemmän ärtymystä Virossa

Lue myös: Viron pääministeri Kallas: Kiista matkustusrajoituksista ei ole vaikuttanut Suomen ja Viron suhteisiin