Suomen ja Viron kärjistynyt rajakiista antaa aiheen puntaroida, millaiset kielisukulaisten välit nykyisin ovat.
Rajakärhämästä voi tehdä ikäviäkin johtopäätöksiä, mutta kookkaampaa kolhua se tuskin Suomen ja Viron suhteisiin lyö, arvioi Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik.
– Riita on oppitunti siitä, että Suomen näkökulmasta Viron ja Suomen välillä ei ole sellaista erityissuhdetta, jota virolaiset haluaisivat enemmän nähdä, Raik sanoo.
Hänen mukaansa suhteissa "on hyvin vaikea hetki".
– Tuntuu siltä, että Suomessa aletaan vasta nyt ymmärtää, kuinka vaikea raja-asia on ollut Virolle. Tässä on jouduttu käyttämään aika poikkeuksellisia keinoja, että saadaan sitä viestiä perille.
Kymmeniätuhansia virolaisia käy työssä Suomen puolella. Moni heistä on joutunut Suomen korona-ajan matkustusrajoitusten aikana valitsemaan, säilyttävätkö he työpaikkansa täällä vai palaavatko perheidensä luo Viroon.
Rajat ylittävää todellisuutta ei tunnisteta
Suomen Tallinnan-suurlähetystön entinen lehdistöneuvos Hannele Valkeeniemi katsoo, että naapurimaat eivät ole raja-asiassa ymmärtäneet toistensa näkökantoja.
– Suomi ei ole onnistunut perustelemaan virolaisille, miksi rajapolitiikkamme on sellainen kuin se on. Viro taas ei ole onnistunut kertomaan suomalaisille, miksi olisi niin tärkeää, että työmatkaliikenne avattaisiin.