Suomalaiset eivät ole unohtaneet kulta-Currea: "95-MM-joukkue oli kuin perhe" – Saku Koivu kertoo, mitkä erityiset pukukoppihetket kisoista jäivät mieleen

– Suomalaiset muistavat ja tunnistavat minut yhä, kun matkustan eri puolilla maailmaa. He tulevat kiittämään minua viikoittain sanomalla: Kiitos vuodesta 95! Sitä tapahtui viimeksi ollessani Balilla ja Mauritiuksella, mutta usein myös Thaimaassa, jossa asun nykyisin, sanoo Lindström.

Lindström toteaa, että voitto tuntuu yhä hyvältä, vaikka siitä on kulunut jo kaksikymmentäkaksi vuotta.

– Olen yhä yhteydessä pelaajiin. Olin Suomessa viimeksi Karjala-turnauksessa kaksi vuotta sitten.

Lindströmin mukaan MM-voiton mahdollisti se, että Tuhkolmassa leijonajoukkue ei ollut vain joukkue hyviä yksilöpelaajia, kuten aiemmin.

– Joukkue oli kuin perhe. Olimme Globenissa tiivisti yhdessä koko ajan MM-turnauksen ajan. Emme olleet erossa 'perheestä' hetkeäkään. Se oli mielestäni se tekijä, joka teki kiekkojoukkueesta erittäin vahvan, pohtii Lindström.

Lindström saapui Suomeen katsomaan pelaajille ja näyttelijöille järjestettyä ensiesitystä Aleksi Mäkelän ohjaamasta elokuvasta 95, joka kertoo Suomen jääkiekkojoukkueen maailmanmestaruus viikonlopusta.

95 saa varsinaisen ensi-iltansa joulupäivänä. Elokuvassa pääosassa ovat leijonat, mutta myös kiekkokansa.

Voiton merkitys kirkastunut 

Elokuvan neuvonantajana on toiminut Jere Lehtinen, joka oli myös mukana valitsemassa leijonajoukkueen näyttelijöitä. 

– Oli hauska katsoa näyttelijöiden intoa. Kuvauksissa näyttelijöistäkin syntyi pukukoppijoukkue.

– Me Leijonat olemme kertoneet tekijöille muistojamme. Sieltä on otettu niitä meidän kertomia juttuja, mutta kyseessä on kuitenkin fiktiivinen elokuva, Lehtinen sanoo. 

Lehtinen ei suostu paljastamaan, mikä elokuvassa on totta, mutta myöntää, että 95-elokuva antaa totuudenmukaisen kuvan kyseisen vuoden 1995 ensimmäisen viikonlopun tapahtumista.

– Minulle jäi mieleen kultaviikonlopusta se hyvä yhteishenki, summerin soiminen ja kansanjuhlat. Olimme silloin nuoria poikia ja vasta nyt alkaa tajuta, että mitä parikymmentä vuotta sitten tapahtui ja mikä merkitys sillä oli koko Suomelle, pohtii Lehtinen.

Mieleen jäänyt hetki pukukopissa

Saku Koivu myöntää olevansa jännittynyt ennen elokuvan katsomista, miten häntä näytellyt Jon-Jon Geitel on pärjännyt Sakuna.

– Olen nähnyt siitä vain yhden kohtauksen, jossa tapaan voiton jälkeen vanhempani ja Mikko Koivun takakäytävällä. Kysyin silloin Mikolta, haluaako hän kokeilla mitalia kaulaansa, mutta hän sanoi hankkivansa omansa ja niinhän hän teki, iloitsee Saku Koivu.

Koivu myöntää, että vuoden 1995 voitosta on jäänyt hyvät muistot, vaikka osa onkin jo unohtunut.

– Päällimmäisenä mielessä on se riemu, kansan reaktiot ja juhlat. Ne matkustavat meidän sydämissämme läpi elämän eikä ne häviä koskaan. Ne ovat olleet upeita hetkiä, lisää Koivu.

Geitel sanoo katsoneensa videolta MM-pelejä ja vanhoja YouTube-videoita Sakusta, josta hain Sakun habitusta.

– Minua jännittää varmaan enemmän vielä kuin Sakua, miltä leffa näyttää, lisää Geitel.

Koivu myöntää kuulleensa paljon Tupu, Hupu ja Lupu -ketjusta ja joskus se on ollut vähemmän hauskaa.

– On sitä tullut muutama kerta otettu kuvia maskit päässä.

Koivun mukaan hän muistaa hetket pukukopissa, kun joukkue oli siellä keskenään.

– Meille kaikille on varmaan jäänyt erityisesti mieleen ne hetket pukukopissa, kun kameroita ei ollut paikalla, niissä hetkissä se tunne on aidoimmillaan – puoli tuntia tai tunti matsin jälkeen, mitä siellä käytiin läpi. Osa meistä vain istui hiljaa ja otti sen hetken itselleen. Tämä tilanne nousee nyt mieleeni, päättää Koivu.