Tutkijan mukaan ilmastonmuutoksessa yllätykset ovat aina huonoja, mutta suunta voidaan vielä kääntää.
Kun puhutaan maailman jäätiköiden tulevaisuudesta, näkymät eivät tällä hetkellä kylmää kuin tutkijoita. Ilmastonmuutoksen myötä jäätiköille ei enää riitä kylmyyttä, ja ne ovat vaarassa tulevien vuosisatojen aikana hävitä.
Arviot siitä kuinka paljon jäätiköitä menetetään riippuvat luonnollisesti siitä, kuinka nopeasti ilmasto lämpenee. Nykyisten tietojen valossa parhaimmassakin tapauksessa kolmannes jäätiköistä tulee katoamaan. Synkimpien arvioiden mukaan jäät sulavat kaikkialta korkeimpia vuorenhuippuja lukuun ottamatta.
Lue myös: Ainakin 14 kuollut Himalajan jäätikön romahdettua Pohjois-Intiassa – kateissa yhä 170 ihmistä
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Jäätiköihin, ilmastonmuutokseen ja ilmastomuokkaukseen erikoistunut Lapin yliopiston tutkimusprofessori John Moore havainnollistaa muutosta vertauksella veden keittämisestä.
– Jos keität vettä, se pysyy pitkään vakaana aina siihen asti kun alkaa kiehua. Sen jälkeen muutos on erittäin nopea ja dramaattinen, Moore sanoo.
Mooren mukaan ilmaston lämpeneminen toimii samalla tavalla: vaikka olemme syöttäneet järjestelmään koko ajan lisää kasvihuonekaasuja, se on pitkään pysynyt vakaana. Samalla kuitenkin lähestymme pistettä, jonka jälkeen muutokset ovat dramaattisia, nopeita ja peruuttamattomia.
– Teillähän on Suomessa sellainen sanonta, että vanhoista taloista ei koskaan paljastu mukavia yllätyksiä. Sama pätee ilmastonmuutokseen: kaikki yllätykset ovat huonoja.
Vesipula uhkaa Himalajan länsipuolen valtiota
Pohjois-Intiassa Himalajalla jäätiköstä irtosi sunnuntaina valtavia kappaleita, jotka saivat aikaan syöksytulvan ja tuhosivat padon. Onnettomuuden jäljiltä on kateissa pitkälti yli 150 ihmistä ja toistakymmentä on jo löydetty kuolleena.
Mooren mukaan tällaiset tapahtumasarjat tulevat tulevaisuudessa alueella melko varmasti toistumaan.
– Himalajalla on satoja tuhansia pieniä jäätiköitä. Niistä valtaosa tulee sulamaan tämän vuosisadan aikana. Tämä tuo mukanaan valtavasti ongelmia, Moore tietää.
– Kun jäätiköiden sulaminen kiihtyy, veden virtaamaa lisääntyy voimakkaasti. Patorakennelmat ja kastelujärjestelmät on kuitenkin mitoitettu paljon pienemmille vesimäärille, eivätkä ne kestä tällaisia vesimassoja. Ja kun jäätiköt ovat sitten sulaneet, seuraa uusia ongelmia vesipulan takia, hän jatkaa.
Vakavimpia ongelmia on edessä Himalajan länsipuolella Pakistanissa ja Keski-Aasian maissa. Niiden väkiluku on suuri, ja ihmiset ovat hyvin riippuvaisia jäätiköiltä alkunsa saavien jokien vesistä, koska esimerkiksi monsuunisateet eivät tuo vettä samalla tavalla kuin Himalajan itäpuolella.
Ikirouta ei saa alkaa vihertää
Ilmaston lämpeneminen tuo mukaan ongelmia myös Siperian ikiroudalle. Mooren mukaan tästä ikiroudasta suurin osa on mennyttä vielä kuluvan vuosisadan aikana, jos ilmaston lämpenemistä ei saada hallintaan.
– Ikiroutaan on niin ikään sitoutuneena suuri määrä kasvihuonekaasuja, joiden vapautuminen ilmakehään on suuri ongelma. Myös alueen infrastruktuuri kuten rakennukset, rautatiet ja lentokentät on rakennettu roudalle.
Moore on itse mukana projektissa, jossa pyritään etsimään yhdessä paikallisen väestön kanssa sellaisia tulevaisuuden elinkeinoja, joilla muutosta ei ainakaan pahennettaisi.
– Kiteyttäen: emme halua nähdä ikiroutaa vihreänä vaan valkoisena.
Toivoa on edelleen
Yleisimpien arvioiden mukaan vedenpinta tulee nousemaan jäätiköiden sulamisen vuoksi maailman merissä keskimäärin metrin kuluvan vuosisadan loppuun mennessä. Synkimmät arviot lisäävät tähän vielä toisen metrin. Himalajan jäätiköistä tulee häviämään noin 30 prosenttia, teimmepä mitä hyvänsä.
Onko meillä siis enää toivoa?
– Toivoa on aina, ja tätä asiaa meidän on korostettava varsinkin nuorille. Suunta on saatava käännettyä. Meidän on väännettävä levyä vesikattilan alla nopeasti pienemmälle.