Sukuni salat -ohjelman tuottaja paljastaa, miten Pete Parkkosen isoisä löytyi: "Oli uskomaton yhteensattuma, että myös tuntematon sukulainen oli päättänyt etsiä juuriaan" | MTV Uutiset
0:38Pete Parkkosen isä Kari saa käsiinsä muusikkoisänsä levyn ensimmäistä kertaa – mies herkistyy kyyneliin
Julkaistu 27.02.2021 08:03
Rebeca Romero
rebeca.romero@mtv.fi
Sukuni salat vie tunnetut suomalaiset matkalle sukunsa juurille. Mutta miten ohjelmassa esille tulleet tiedot ja dokumentaatiot sukujuurista on löydetty ja millainen työ se on ollut?
MTV3-kanavan uutuussarja Sukuni salat vie kymmenen meille kaikille tuttua suomalaista tähteä matkalle sukunsa tarinoiden äärelle. Historian verhoa raottamalla heille selviää jotain uutta ja ihmeellistä edeltäneiden sukupolvien elämästä.
Ohjelman tuottaja Larissa Lounassalo tuotantoyhtiö Warner Brosilta valottaa, miten ohjelmassa esiin tulleet sukulaisuussuhteet ja niihin liittyvät tapahtumat on selvitetty.
Sukuni salat -ohjelman tuottaja paljastaa, miten Pete Parkkosen isoisä löytyi: "Oli uskomaton yhteensattuma, että myös tuntematon sukulainen oli päättänyt etsiä juuriaan"
Tuotantoyhtiö tutki ohjelman teon alussa useita julkisuuden henkilöitä ja heidän sukujuuriaan. Lounassalon mukaan nämä kymmenen päähenkilöä valikoituivat ohjelmaan monen tekijän summana.
– Tämä ei tarkoita, etteikö jokaisessa suvussa olisi kiinnostavia tarinoita. Mielenkiintoiset tarinat tuli kuitenkin saada vahvistettua riittävin dokumentein. Lisäksi osa tutkituista tiesi jo sukunsa juurista todella paljon, jolloin yllätysmomenttia ei saatu rakennettua.
Tuotantoyhtiöllä oli tarkat kriteerit sille, millaiset tarinat ohjelmaan pääsisivät. Ensinnäkin päähenkilöiden sukujuurista oli oltava virallisia dokumentaatiota. Sen lisäksi tärkeässä osassa olivat kuvauslokaatiot. Päähenkilöt haluttiin viedä paikkoihin, jossa nämä tositarinat ovat tapahtuneet ja missä heidän sukulaisensa ovat eläneet.
– Ajatellaan, että isovanhempia on neljä ja isoisovanhempia on kahdeksan. Ja kun mennään kymmenen sukupolvea taaksepäin, on kyseisessä sukupolvessa jo yli tuhat henkeä, jotka ovat suorassa linjassa päähenkilöön.
– Kaikista ihmisistä ei dokumentteja löydy etenkin, kun mennään ajassa paljon taaksepäin. Yleensä tietoa löytyy sellaisista henkilöistä, jotka ovat jollakin tavalla merkittävässä asemassa tai heillä on ollut omaisuutta. Eli miehet korostuvat tässä paljon. Sen lisäksi myös rikollisista tai rikoksen uhreiksi joutuneista löytyy useimmiten dokumentteja.
Dokumentit, joiden avulla ohjelmassa mukana olevien henkilöiden sukujuuria on lähdetty selvittelemään, ovat julkisia.
– Ne ovat muun muassa vanhoja lehtileikkeitä, joista osa on digitoitu ja osa on mikrofilmillä. Olemme etsineet tietoa väestörekistereistä, kansallisarkistoista, kirjastoista, museoista, museoiden arkistoista ja kirkonkirjoista. Sen lisäksi perheillä voi olla omia vanhoja albumeita, muistiinpanoja tai kirjeitä.
Ohjelmassa nähdään myös tarinoita, jotka menevät Suomen rajojen ulkopuolelle.
– Tällöin on oltava sen maan arkistoihin ja tutkijoihin yhteydessä ja suomennettava dokumentit. Suomessa meillä on ollut apuna kolme sukututkijaa. Sen lisäksi ohjelmassa nähdään historioitsijoita ja tutkijoita ja vielä useampaa on haastateltu ohjelmaa käsikirjoitettaessa.
Ohjelmassa päästään myös hyvin monimuotoisesti tutustumaan muun muassa Suomen historiaan ja erilaisiin ajanjaksoihin ihmisten ja tarinoiden kautta.
Pete Parkkosen tapaus oli poikkeuksellinen
Larissa Lounassalo kertoo, että erityisesti laulaja Pete Parkkosen jakson tekeminen jäi hänelle mieleen, sillä se oli hyvin poikkeuksellinen.
Lähtötilanne oli siis se, että Pete Parkkosen isoisä oli jäänyt hänelle tuntemattomaksi. Sen vuoksi myös Peten isä Kari oli mukana ohjelmassa. Olisihan kyseessä on hänen isänsä, mikäli mies löydettäisiin.
Peten isä Kari oli aikoinaan tehnyt sukututkimusta ja hänen spekulaationsa oli, että hänen isänsä voisi olla 50-luvulla Suomen Tivolin kanssa kiertänyt esiintyvä taiteilija tai muusikko.
– Meillä oli kuva osasta paperia, johon miehen nimi oli kirjoitettu käsin. Pierre jotain. Sukunimestä ei saanut selvää. Paperin epäiltiin olevan viranomaisten täyttämä selvitys. Hankimme alkuperäisen dokumentin, jolloin käsialaa oli enemmän nähtävissä ja saimme vertailtua kokonaisuutta ja analysoitua sitä, mikä sukunimi voisi olla, Lounassalo muistelee.
Tuotanto tutki myös sen ajan sanomalehtiä, joiden joukosta löytyi ilmoitus Keski-Suomessa kiertäneestä sirkuksesta.
Merkittävin löydös tehtiin kuitenkin Pete Parkkosen dna:sta. Se johdatti ranskalaisen naisen jäljille, joka oli myöskin tehnyt samaan aikaan sukututkimusta omalla tahollaan. Tämän naisen tyttösukunimi oli Rassin.
– Samaa nimeä oli pyöritelty myös viranomaispaperia tulkittaessa.
Tuotantoryhmä alkoi siis etsiä Pierre Rassin -nimistä miestä ja löysi martiniquelaisen muusikon. Mutta olisiko tämä muusikko nimenomaan Pete Parkkosen isoisä ja Kari Parkkosen isä? Sen vahvistaminen vaati vielä paljon selvitystyötä.
– Halusimme tarkistaa, onko tällä Ranskasta löytyvällä naisella sama dna myös Peten isän kanssa.
Samaan aikaan tuotanto etsi kansallisarkistoista tietoa, että onko Suomessa ylipäätään vieraillut Pierre Rassin -niminen henkilö 1950-luvulla.
– Kysyimme Sirkus Sariolasta (entinen Suomen Tivoli), olisiko heillä jonkinlaista arkistoa ulkomaalaisista esiintyjistä, joita Suomeen on tullut. Sieltä he vinkkasivat, että ulkoministeriöllä on rekisteri, jossa on sen aikaiset työluvat vielä tallessa. Ja näinhän me löysimme Pierre Rassinin työluvan, josta selvisi miehen syntymäaika, kotimaa ja Suomessa oloaika.
Lisäksi tuotanto palkkasi ranskalaisen sukututkijan, joka etsi muusikko Pierre Rassinista lisää tietoja. Hän löysi Rassinin muistokirjoituksen, johon oli kirjoitettu muun muassa ajasta, jonka hän vietti Suomessa.
– Silloin pystyimme yhdistämään tämän muusikko Pierre Rassinin tähän etsimäämme henkilöön. Hän oli sen verran merkittävä muusikko, että pystyimme esimerkiksi tilaamaan hänen lp-levynsä.
Löydös selitti sekä Petelle että Karille paljon heidän ihonväristään ja musiikkitaustasta. Peten isä Kari sai paitsi vihdoin tietää, kuka on hänen isänsä, myös että hänellä on yhä elossa oleva sukulainen Ranskassa. Dna-testin tuloksena selvisi, että ranskalainen nainen on Karin sisarpuoli.
Lounassalo kertoo, että selvitystyö kesti kuukausia ja siinä oli mukana useita henkilöitä. Kun palaset vihdoin loksahtivat paikoilleen, oli se koko tuotantoryhmälle merkittävä hetki.
– Oli se palkitsevaa tietenkin. Eniten varmasti asian kanssa kuukausia painineelle Heli Lekalle, joka johti kyseisen jakson tutkimusta ja teki käsikirjoituksen. Ja on aika uskomaton yhteensattuma, että tuntematon sukulainen Ranskasta on päättänyt myös etsiä juuriaan samoihin aikoihin, Lounassalo sanoo.
