Suezin kanava yhdisti Välimeren Punaiseenmereen 150 vuotta sitten – sodat ja kiistat ovat sulkeneet vesiväylän toisinaan jopa vuosikausiksi

Hänen johtamansa kanavayhtiö aloitti rakennustyöt vuonna 1859, ja kanavan juhlallisia avajaisia vietettiin 17. marraskuuta 1869.

Kanavan nykyistä egyptiläistä hallintoa johtava amiraali Osama Rabie antaa tunnustusta ranskalaisdiplomaatille kanavahankkeen käynnistämisestä, mutta korostaa samalla tavallisten egyptiläisten valtavaa työpanosta.

– Oli kaikilla mittareilla ihme, että 164 kilometriä pitkä kanava kaivettiin alkeellisilla työkaluilla kymmenessä vuodessa, Rabie sanoo.

Yli 100 000 työläisen on kerrottu kuolleen kaivaustöissä, pääosin koleran uhreina. Asiantuntijoiden mukaan tilastot kuolleiden määristä ovat kuitenkin epäluotettavia.

Uusi vesiväylä puolitti ajallisesti Euroopasta Aasiaan suuntautuvan merimatkan verrattuna Afrikan eteläkärjen kiertämiseen. Valmistumisensa jälkeen kanava oli vasta kalpea aavistus nykyisestä vilkkaasta vesiväylästä: suhteellisen kapeaa ja matalaa kanavaa käytti kolme alusta päivässä, nykyään reitin purjehtii päivittäin keskimäärin 50 laivaa.

Kanavaan mahtuvien alusten koko on kasvanut pienistä rahtilaivoista suuriin öljytankkereihin, ja vuonna 2015 valmistuneen laajennuksen jälkeen myös kaksisuuntainen liikenne samaan aikaan on mahdollista. Kanavan läpi kulkemiseen vaadittava aika on lyhentynyt alkuperäisestä vajaasta vuorokaudesta noin puoleen.

Sodat katkaisseet liikenteen

Sodat ja kiistat kanavan hallinnasta ovat katkaisseen liikenteen Suezilla pahimmillaan vuosiksi. Näyttävimmin kanava nousi maailmapolitiikan näyttämölle 1950-puolivälin Suezin kriisissä, jossa kylmän sodan kiistakumppanit Yhdysvallat ja Neuvostoliito olivat hetken samalla puolella.

Egyptin johtoon noussut Gamal Abdel Nasser yllätti ulkomaailman kansallistamalla tärkeitä tuloja merkitsevän kanavan kesällä 1956. Britannia, Ranska ja Israel laativat suunnitelman kanavan ottamiseksi voimatoimin takaisin brittiläis-ranskalaiseen hallintaan.

Valtaus onnistui lyhyiden sotatoimien jälkeen lokakuussa, ja Nasser upotti kostoksi kanavassa olleet 40 laivaa. Yhdysvallat ja Neuvostoliitto painostivat pian Britannian ja Ranskan nöyryyttävään perääntymiseen sekä suostumaan YK:n tulitaukovaatimukseen.

Sotilaiden vetäydyttyä alueelle sijoitettiin vuonna 1957 YK:n rauhanturvaajia. Mukana oli myös komppania Suomesta, joka oli vasta edellisenä vuonna liittynyt YK:n jäseneksi.

Amiraali Rabien mukaan kanava on nykyisin täysin Egyptin asevoimien turvaama eivätkä esimerkiksi Siinain niemimaalla toimivat islamistijoukot ole voineet vaikuttaa sen toimintaan.