STTK ja Akava ovat tyytyväisiä SAK:n hallituksen päätökseen hyväksyä alustavasti neuvottelutulos yhteiskuntasopimuksesta.
– Nyt jokainen keskusjärjestö huolehtii, että omat joukot tekevät työ- ja virkaehtosopimukset kilpailukykysopimuksen pohjalta, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder sanoi STT:lle.
STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan nyt on hyvät edellytykset lähteä käymään liittokohtaisia soveltamisneuvotteluja.
– Tämä tukee omalta osaltaan sitä päätöstä, jonka STTK:n hallitus teki viikko sitten, joka oli ehdollinen, Palola sanoi STT:lle.
Hänen mukaansa nämä ehdot näyttävät toteutuvan eli kaikki hyväksyvät sopimuksen, hallitus vetää pakkolait pois ja hallitus ei ryhdy paikallisen sopimisen edistämiseen erillislailla.
– Kattavuus on syytä arvioida sen jälkeen, kun neuvotteluprosessi on saatu päätökseen, Palola sanoi.
Akavan Fjäder sanoi uskovansa, että kattavuus on riittävä.
Miten laaja joukko määrittää palkankorotustason?
SAK:n hallituksen kokouksessa vieraillut pääministeri Juha Sipilä (kesk.) korosti mahdollisen uuden työmarkkinamallin eli niin sanotun Suomen mallin merkitystä.
Suomen mallissa vientiala tai laajemmin kilpailulle alttiit alat määrittelisivät palkankorotusten tasoa. Työmarkkinajärjestöjen neuvottelutuloksessa ei ollut konkreettisia linjauksia asiasta.
STTK:lla ja Akavalla on valmius käydä keskusteluja Suomen mallista.
– Suomen malli rakentuu sille, että kansainväliselle kilpailulle alttiit vientiliitot avasivat kierroksen, ja neuvottelukierrosta koordinoitaisiin, Palola sanoi.
Hänen mukaansa sitä ei ole sovittu, määrittäisivätkö vientiliitot korotustason, jonka yli muut liitot eivät voi mennä.
– Ne määrittävät kuitenkin sen tason, missä se katto on, ja onko siinä joitakin muita tekijöitä, jää sen varaan, mitä siitä Suomen mallista sovitaan, Palola sanoi.
Palolan mukaan mahdollisten Suomen mallia koskevien neuvottelujen varaan jää, tarkoitetaanko kilpailulle alttiilla aloilla vain puhtaita vientialoja, vai onko siinä mukana myös välillisesti viennin kanssa tekemisissä olevia aloja, kuten kuljetusta.
Akavan mukaan kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen, kotimarkkinoiden ja julkisen sektorin erilaiset lähtökohdat tulee ottaa huomioon riittävän selkeästi.