Ylikonstaapeli Kari Jokinen vastaanotti helmikuussa Stadin Skoude -kunniamaininnan. 35 vuotta poliisina toiminut Jokinen kertoo Studio55.fille työstään.
Kari Jokinen ajautui poliisin ammattiin sattuman kautta. Hän näki armeija-aikanaan lehdessä ilmoituksen poliisikurssista. Nuorukainen ei ollut lukumiehiä. Ajatus käytännönläheisestä työstä alkoi kiinnostaa. Jokinen kävi pääsykokeissa ja tuli hyväksytyksi.
Sillä tiellä ylikonstaapeli on yhä 35 vuoden kuluttua.
− Olen saanut olla monessa mukana. Poliisin työssä pääset lähestulkoon vaihtamaan ammattia, kun siirryt osastolta toiseen. Järjestyspoliisi kohtaa ihmisiä, tekninen tuntija muutautuu laborantiksi. Se on tämän työn parhaita puolia, Jokinen sanoo.
Työ on muuttunut
Stadin Skoude -titteli myönnetään vuosittain helsinkiläiselle poliisille, joka on toiminut usean vuoden ajan aktiivisesti turvallisen Helsingin puolesta. Jokisen kohdalla vaakakupissa painoivat ammattitaidon ohella iloinen luonne sekä mutkaton suhtautuminen kaikkiin poliisin töihin.
Jokinen työskenteli uransa kaksi ensimmäistä vuotta partiohommissa. Tuolloin tutuksi tulivat muun muassa katujen kaljaveikot.
− Yhdessä vaiheessa humalapidätyksiä oli Helsingissä vuosittain jopa 70 000 kappaletta. Esplanadin puistossa kun käveli, sai kerätä tuon tuosta humalaisia matkaan. Tilanne on sittemmin rauhoittunut huomattavasti.
Poliisin työ on muuttunut 35 vuodessa muutenkin. Jokinen muistaa yhä ajat, jolloin ulkomaalainen rikoksentekijänä oli niin harvinainen näky, että poliisilaitokselle tuotaessa muutkin partiot tulivat moista ihmettä katsomaan.
− Nykyään englanti on oltava hallussa. On päiviä, jolloin valtaosa keskusteluista käydään muilla kielillä kuin suomeksi.
− Mutta muutoksista huolimatta kansalaisten apu on yhä tässä työssä kova sana. Suomessa luotto poliisiin on hyvä, Jokinen kiittää.
Yllättäviä tilanteita
Tällä hetkellä valtaosa vuoden Stadin Skouden työajasta kuuluu erilaisten tapahtumien, kuten valtiovierailuiden ja mielenosoituksien, suunnitteluun. Jokinen vastaa kyseisten tapahtumien ulkoturvasta muun muassa eristämällä alueita ja pitämällä yleisön riittävän kaukana.
Vaarallisia tilanteita Jokisen uralle ei ole sattunut.
− Haastetta tuo esimerkiksi se, että melkein jokaisen tilaisuuden ohessa nähdään mielenosoitus. Joidenkin valtioiden turvahenkilöstöllä on se käsitys, ettei vieraan ja mielenosoittajien välillä saa olla näköyhteyttä. He eivät ymmärrä, että Suomessa mielenosoitus on kansalaisten perusoikeus.
Jokisen mieleen on painunut myös hauska muisto presidentinlinnan edessä käydystä seremoniasta. Meneillään oli kunniakomppanian tarkistus varsin tuulisena päivänä.
− Yhtäkkiä jostain lensi seremonian keskelle suuri muovinpalanen. Tuuli kuljetti sitä kohti presidenttejä. Kollegani toimi nopeasti ja heittäytyi palasen päälle, Jokinen naureskelee.
Vuosien mittaan kultaiseksi on osoittautunut myös kollegan perusmotto.
− Vaikka kyseessä olisi kuinka tuttu paikka tahansa, käy aina katsomassa aamulla yksi kaksi tuntia ennen tapahtumaa tilanne kertaalleen. Koskaan ei voi tietää, onko paikalle ilmestynyt yön aikana jotain kutsumatonta.
Studio55/Jenni Kokkonen