Yksityiskohdat tulevien itsehallintoalueiden toiminnasta täsmentyvät vasta lain jatkovalmistelussa, sanoo sote-uudistuksen projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti. Itsehallinto- ja sote-aluejaon pohjana toimii maakuntajako.
Rajakunnissa maakunta- ja sairaanhoitopiirijako poikkeavat nyt toisistaan ja siellä joudutaan Pöystin mukaan tekemään valintoja alueita muodostettaessa. Itsehallinto- ja sote-alueet tulevat olemaan pääosin yhteneväiset, mutta kolmessa tapauksessa liian vähillä resursseilla varustetut itsehallintoalueet muodostavat sote-alueen naapurin kanssa.
Kunnat pääsevät vaikuttamaan omaan tulevaisuuteensa lausuntokierroksella, joka alkaa Pöystin mukaan ensi viikolla.
– Kyllä siihen pääsee vaikuttamaan, mutta jos on olemassa joku maakunta, johon selkeästi kuuluu, niin vaikeahan siihen mitään toista ratkaisua on keksiä. Aika vaikea esimerkiksi Helsingin lähiseudulla olevan kunnassa tai kaupungissa olisi ajatella, että se ei Uudenmaan maakuntaan kuuluisi.
Tällä hetkellä Suomessa on paljon erilaisia valtion virastoja ja kuntayhtymiä, jotka hoitavat tehtäviään toisiinsa nähden hyvin erikokoisilla alueilla. Tyyppiesimerkki tästä ovat esimerkiksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja aluehallintovirastojen epäyhteneväiset alueelliset koot.
Pöystin mukaan ei ole vielä tiedossa, mitä kaikkea uusien itsehallintoalueiden toimenkuvaan kuuluu.
– Mitä itsehallintoalueen toimintaan tulee, niin se täsmennetään lain jatkovalmistelussa normaalin lainvalmistelun tapaan. Se on selvää, että näille itsehallintoalueille tulee suora vaali ja niillä on valtuusto ylimpänä päätöksentekoelimenä.