Sote-ministeri Rehula tentissä: Kustannusten nousu johtuu hoitojen parantumisesta

Myös odotus- ja toipilasajan kustannukset ovat yli kaksi kertaa enemmän kuin itse hoito. Tätä uusi hallitus eikä edeltäjänsäkään ole ymmärtänyt, väittää uusi tutkimus.

MTV Uutiset kävi vastaavan ministerin puheilla kysymässä kommentit tuoreeseen sairauspoissaolotutkimukseen.

Miksi ette puuttuneet asiaan jo edellisellä ministerikaudellanne, perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula?

– Nämä ovat sellaisia asioita, jotka kertovat, että meillä ei ole tämä järjestelmämme sellaisessa asennossa, ettei tällaisia ongelmia olisi. Esimerkiksi kuntoutusjaksot ovat monesti luvattoman pitkiä tai odotusaika, ennen kuin hoitoon pääsee.

– Ministeri Hyssälän aikana tuli hoitotakuulaki, joka muutti tilanteen niin, että leikkausjonot lyhenivät merkittävästikin. Silloin, kun olin itse tehtävässä, hoitotakuulainsäädäntö oli seurannan alla ja ne jonot ja aikamääreet pysyivät sen mittaisina, kuin oli ajateltukin. Oli päästy eteenpäin ja se oli positiivinen asia, ministeri Rehula (kesk.) vastaa.

Kokonaiskustannukset ovat kuitenkin nousseet ennen ja jälkeen hoidon. Miksi tähän ei ole puututtu?

– Tiedän, että se miksi kustannukset ovat nousseet, niin pääsääntöisesti siksi, että terveydenhuoltomme toimintatavat, keinot ja se miten ihmisiä hoidetaan, ovat merkittävästi parantuneet ja siitä seuraa se, että myöskin kustannuksia on syntynyt lisää. Sote-uudistuksen yksi ydin on se, että me saisimme hoitoketjut kuntoon.

Toipilasajat ovat kasvaneet, osaoptimointi on lisääntynyt. Miksi näihin ei ole puututtu?

– Sote-uudistus tarvitaan, jotta esittämäsi asiat muuttuisivat. Nyt on hallitusohjelmaan kirjattu selkeästi, että mihin suuntaan tämä sote-järjestäminen on menossa.

– Ihan ydin on se, että sote-palvelut ovat nykyistä tiiviimmin yhteistyössä ja se, että ihminen hoidettaisiin oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Perustason ja erikoistason nykyistä tiiviimpi yhteistyö. Nämä ovat niitä keinoja, jotta tilanne paranisi.

"Vastaavaa mallia ei maailmalla ole"

Aiotaanko hallitusohjelmaan lisätä vielä koko prosessin tarkastelu sen sijaan, että tarkastellaan vain prosessin pienintä osaa eli itse hoitoa?

– Yksi keskeinen hallitusohjelmaan kirjattu tavoite on se, että järjestäjiä on jatkossa enintään 19. Järjestäjä saa yhden rahapussin. Siitä pussista on rahaa käytettävissä järjestäjän haluamalla tavalla, niin että hoitoketjut tulevat kuntoon. Tämä hoitoketju on se ydin, jota tässä nyt haetaan ja sellaisella tavalla, että vastaavaa mallia ei missään maailmalla vielä ole.

– Lisäksi hallitusohjelmassa on selkeä kirjaus siitä, että siirrytään yksikanavaiseen rahoitusmalliin huomioiden työterveyshuollon asema. Kyllä se kokonaisvastuu on sillä järjestäjällä. 

Tiedättekö kuinka kauan lonkka- tai polvipotilas joutuu olemaan töistä pois ennen kuin pääsee hoitoon?

– En tiedä eksaktisti, mutta sen tiedän, että työterveyshuollossa asiat sujuvat ripeämmin. 

Se on noin sata päivää. Tiedättekö, kuinka paljon vuosituhannen vaihteeseen verrattuna masennuksesta tai vaikkapa polvileikkauksesta toivutaan työkuntoon? Se on paisunut, mutta kuinka paljon?

– En osaa vastata tähän.

Se on noin kuukausi kauemmin. 

– Kenenköhän tilastojen mukaan?

Tämä on ihan tuore tutkimus, mukana on useampi taho. Osaatteko arvioida minkäänlaista haarukkaa prosenteissa, että mikä on hoidon kustannus potilaan sairauspoissaolojen kokonaiskustannuksissa?

– En halua lähteä tällaista tekemään, koska minulla ei ole edellytyksiä tällaista arviota tehdä. 

Se on noin 30 prosenttia. Aiotteko pitää huolen siitä, että tämä 70 prosenttia otetaan huomioon jatkokäsittelyssä sote-uudistuksessa?

– Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tehdään siksi, että saadaan hoitoketjut kuntoon, ministeri päättää.