Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) oli torstain kyselytunnilla taas kerran lähes yksin hallituksen maalilla, kun oppositio laukoi kohti palloa pallon perään.
Tällä kertaa vastauksia haluttiin sote-uudistuksen valinnanvapausmallin notifioinnista eli sen EU-oikeudellisuuden varmistamisesta. Hallitus kertoi tällä viikolla väistävänsä notifikaation kevyemmällä menettelyllä, niin kutsutulla oikeusvarmuusilmoituksella.
– Hallitus on väittänyt, että markkinamallin laillisuuden varmistamiselle olisi olemassa eräänlainen oikotie, hallituksen sanoin oikeusvarmuusilmoitus. Tällainen oikotie ei täytä perustuslakivaliokunnan asettamia vaatimuksia. Tämän ovat todenneet meidän korkeimmat EU-oikeuteen erikoistuneet asiantuntijat, sanoi SDP:n Johanna Ojala-Niemelä.
Hän kysyi ministeri Saarikolta, kuka sitten ottaa vastuun, jos EU:n komissio lopulta toteaa valinnanvapauden olevan EU:n kilpailuoikeuden vastainen.
Saarikko vastasi, että hallitus yksinkertaisesti katsoo, ettei soten valinnanvapausmalli sisällä sellaisia elementtejä, jotka olisivat EU:n kilpailuoikeuden vastaisia.
– Kantamme on siis, että malli on luonteeltaan EU-termein ei-taloudellinen, mutta oikeusvarmuuden saattamiseksi paremmalle tolalle perustuslakivaliokunnan vaatimuksesta me tulemme nyt virallistamaan tämän kanssakäymisen komission kanssa oikeusvarmuusilmoituksella, Saarikko vastaisi.
Saarikon mukaan hätää ei ole, vaikka EU-ongelmia ilmenisikin
Vihreiden Ville Niinistön mukaan hallitus ottaa suuren riskin, jos se jättää varsinaisen notifikaation tekemättä.
– Jos myöhemmin ilmenee, että tämä oikeusvarmuus ei pidä EU-oikeuden kannalta ja tässä on ongelma se, että nämä maakunnan liikelaitokset voidaan suomalaisen kansallisen tuomioistuimen päätöksellä määrätä jopa väliaikaiseen toimenpidekieltoon, Niinistö sanoi.
Hän jatkoi, että tällöin julkinen palvelu ei kaikissa tilanteissa voi toimia, kuten perustuslakivaliokunta on edellyttänyt. Hän kysyi, miten tämä voidaan hallituksen mielestä ehkäistä.
Saarikon mukaan tilanteessa ei ole Niinistön kuvaamaa riskiä, sillä sote-keskukset aloittavat toimintansa vasta aikaisintaan vuonna 2022 ja viimeistään 2023.
– Meillä on hyvä aika muodostaa tämä yhteinen kanta komission kanssa asiasta tämän oikeusvarmuusilmoitusmenettelyn kautta ja tarvittaessa muuttaa niitä järjestelmän yksityiskohtia, jotka voivat olla valtiontuen näkökulmasta ongelmallisia, ja tällöin välttää tilanne niin, että me emme koskaan päätyisi tästä ikään kuin oikeusprosesseihin, Saarikko sanoi.