Pirkanmaan käräjäoikeudessa oikeudenkäynti Liberian sisällissodan aikaisista sotarikoksista jatkuu tänään syyttäjän ja puolustuksen asiaesittelyillä.
Puolustuksen odotetaan avaavan perustelujaan muun muassa sille, miksi sen mukaan syytetty sierraleonelaismies ei ollut Liberiassa väitettyjen rikosten aikaan.
Viisikymppistä, Suomessa yli kymmenen vuotta asunutta Gibril Massaquoita syytetään murhista, törkeistä raiskauksista, törkeästä sodankäyntirikoksesta ja törkeästä ihmisoikeuksien loukkaamisesta poikkeuksellisissa oloissa. Hän on kiistänyt kaikki syytteet.
Puolustus: Syytetty oil RUF:n puhemies rauhanneuvotteluissa
Väitetyt rikokset tapahtuivat länsiafrikkalaisen Liberian sisällissodassa vuosina 1999–2003. Syyttäjä sanoo, että Massaquoi oli erittäin korkeassa ja vaikutusvaltaisessa asemassa sierraleonelaisessa Revolutionary United Front (RUF) -kapinallisryhmässä, joka taisteli kotimaansa lisäksi Liberiassa presidentti Charles Taylorin tukena.
Eilen pääkäsittelyn ensimmäisenä päivänä Massaquoin puolustus sanoi, että mies oli mukana RUF:n toiminnassa 1990-luvulla, muttei ollut Liberiassa rikosten tekoaikaan.
– Ne ajat, joista syytteissä puhutaan, hänen roolinsa (RUF:ssä) on ollut puhemies liittyen rauhanneuvotteluihin, joissa hän on kiistatta ollut paikalla, Massaquoin asianajaja Kaarle Gummerus sanoi.
Lue myös: Karmivista teoista syytetty sierraleonelaismies käveli tyynesti puku päällä oikeuden eteen Tampereella – kiistää syyllistyneensä hirmutekoihin
Kirjallisessa vastauksessaan käräjäoikeudelle puolustus viittaa muun muassa Nigeriassa Abujassa marraskuussa 2000 järjestettyyn tapaamiseen, jossa RUF ja Sierra Leone allekirjoittivat rauhansopimuksen.
Syytettyä on määrä kuulla käräjäoikeudessa ensi viikolla.
Todisti erityistuomioistuimessa ja sijoitettiin Suomeen
Keskusrikospoliisin (KRP) esitutkintamateriaalin mukaan Massaquoi on asunut Suomessa vuodesta 2008 ja hänellä on pysyvä oleskelulupa. Sierra Leonen sisällissodan jälkeen 2000-luvun alkuvuosina Massaquoi suostui todistamaan sodan julmuuksia käsitelleessä erityistuomioistuimessa, minkä takia hän pääsi tuomioistuimen suojeluun ja hänet sijoitettiin sittemmin Suomeen.
KRP:n tutkinta alkoi vuonna 2018 sen jälkeen, kun sveitsiläinen Civitas Maxima -kansalaisjärjestö toimitti Suomen viranomaisille tietoja Massaquoin epäillyistä teoista.
STT kertoo Massaquoin nimen poikkeuksellisesti jo käräjäkäsittelyvaiheessa rikosepäilyjen poikkeuksellisen vakavuuden ja miehen aseman vuoksi.