Sudanin sisällissodan alkamisesta tuli tiistaina kuluneeksi kaksi vuotta.
Sudanissa puolisotilaalliset RSF-joukot ilmoittivat tiistaina perustaneensa maahan varsinaisten asevoimien tukeman hallituksen kanssa kilpailevan hallinnon.
Sudanin sisällissodan alkamisesta tuli tiistaina kuluneeksi kaksi vuotta. Verinen sota on johtanut kymmenientuhansien ihmisten kuolemaan ja ajanut miljoonia kodeistaan.
Asevoimia johtaa Abdel Fattah al-Burhan ja RFS-joukkoja hänen entinen alaisensa Mohamed Hamdan Daglo.
– Tänä vuosipäivänä julistamme ylpeänä rauhan ja yhtenäisyyden hallituksen, laajan koalition, joka heijastaa Sudanin todellisia kasvoja, Daglo sanoi sosiaalisessa mediassa julkaistussa lausunnossa.
RSF ja sen liittolaiset allekirjoittivat jo helmikuussa Keniassa peruskirjan, jossa hallinnon perustaminen julistettiin puolisotilaallisten joukkojen hallinnoimilla alueilla.
Daglon mukaan RSF-joukot olivat yhdessä "kansallisten ja poliittisten voimien" kanssa allekirjoittaneet siirtymäkauden perustuslain. Daglo kuvaili perustuslakia uuden Sudanin etenemissuunnitelmaksi
Kuolleita ainakin kymmeniätuhansia
Sodan uhriluvusta ei ole luotettavia tietoja Sudanin terveydenhuoltojärjestelmän romahtamisen takia. Kuolleita on kuitenkin ainakin kymmeniätuhansia ja suurimmissa arvioissa jopa 150 000.
YK:n mukaan 50 miljoonan asukkaan maassa noin 13 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan sotaa kodeistaan, pitkälti yli kolme miljoonaa heistä ulkomaille.
Pelastakaa Lapset -järjestön mukaan aseellisen väkivallan seurauksena yli 6,5 miljoonaa lasta on joutunut pakenemaan kodeistaan. Monet lapset ovat joutuneet eroon perheistään, mikä lisää heidän riskiään joutua väkivallan ja hyväksikäytön uhreiksi. YK:n mukaan sodassa kuolleita tai vammautuneita lapsia on vähintään runsaat 2 700, todennäköisesti enemmän.
Viime kuussa maan asevoimat valtasi RFS-joukoilta takaisin pääkaupunki Khartumin. Monet siviilit iloitsivat siitä, että asevoimat sai Khartumin hallintaansa, mutta tilanne kaupungissa on yhä erittäin vaikea.
– Olen menettänyt puolet painostani, kertoo Abdel Rafi Hussein, 52, joka pysyi Khartumissa RFS:n hallinnan ajan.
– Olemme turvassa, mutta kärsimme veden ja sähkön puutteesta, ja useimmat sairaalat eivät toimi.
Zainab Abdel Rahim, 38, palasi Khartumiin huhtikuussa kuuden lapsensa kanssa, mutta löysi kotinsa täysin ryöstettynä.
– Yritämme haalia kokoon perustarpeita, mutta täällä ei ole vettä, ei sähköä, ei lääkkeitä.
Maailman pahin humanitaarinen kriisi
Humanitaarinen tilanne Sudanissa ei ollut kehuttava ennen sotaakaan, ja nyt maassa on käynnissä maailman pahin humanitaarinen kriisi. Se on kuitenkin jäänyt kansainvälisessä julkisuudessa Ukrainan ja Gazan sotien varjoon.
YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu Filippo Grandi harmitteli tiistaina sitä, että muu maailma on suhtautunut välinpitämättömästi Sudanin tilanteeseen.
– Jos jatkamme katsomista poispäin, sillä on katastrofaaliset seuraukset, Grandi sanoi.
YK:n pääsihteeri Antonio Guterres kehotti ulkopuolisia toimijoita lopettamaan aseiden toimittamisen Sudaniin, sillä asekauppa on mahdollistanut sodan jatkumisen.
Sudanin keskushallinto on syyttänyt Arabiemiraatteja RFS-joukkojen aseistamisesta. Arabiemiraatit ja RFS ovat kiistäneet tämän.
Tiistaina Britannian ulkoministeri David Lammy isännöi Lontoossa kansainvälisen kokouksen, jossa keskusteltiin keinoista sodan lopettamiseksi. Sodan osapuolten edustajia ei kuitenkaan ollut mukana kokouksessa
.