Jääkiekon SM-liigan johto avasi kulisseissa leivottavan sarjauudistuksen nykytilaa maanantaina järjestetyssä mediatapaamisessa. Viime viikolla julkisuuteen noussut konferenssimalli on nyt kärkihevonen, jota lähdetään tutkimaan tarkemmin.
Muun muassa MTV Urheilu uutisoi viime viikolla liigan osakasseurojen kesken nousseesta yllätysvaihtoehdosta, joka muuttaisi Suomi-kiekon pääsarjan konferenssimuotoon.
SM-liigan puheenjohtaja Jyrki Seppä raottaa sarjan näkökulmaa tilanteeseen. Kokouksia on pidetty, analyyseja tehty ja dataa kerätty eri osapuolilta.
Tulosruutu avasi SM-liigan sarjauudistuksen nykytilannetta maanantai-iltana. Katso tuore raportti pääkuvan videolta.
Puolitoista viikkoa sitten seurojen puheenjohtajakokouksessa päätettiin, että esiin noussut konferenssimalli on se, johon seuraavien kuukausien aikana panostetaan.
Samalla selkeni, että aiemmin paljon pyöritelty A+B-muotoinen kaksitasoinen SM-liiga jää toistaiseksi pöytälaatikkoon. Seppä ei sano kuvioita hylätyksi, mutta siihen ei juuri nyt keskitytä.
– Kaksitasoisessa mallissa on edelleen paljon haasteita ja kysymyksiä sarjan elinvoimaisuuden kannalta. Etenkin sen alemman sarjatason osalta. Että pystytäänkö siitä alemmasta sarjasta luomaan tarpeeksi elinvoimainen, Seppä avaa.
Ei ole kovinkaan yllättävää, että Liiga-seurojen kesken ei ole löytynyt yksimielisyyttä esimerkiksi siitä, mitkä nykyjoukkueet lähtisivät hakemaan vauhtia B-portaalta.
Seuraavaksi Liiga ja osakkaat alkavat syynätä konferenssimallin plussia ja miinuksia.
Lisää Liiga-joukkueita?
Mikä on konferenssimalli? Se on NHL:stäkin tuttu sarjamuoto, jossa Liiga-joukkueet jaettaisiin kahteen runkosarjalohkoon, esimerkiksi maantieteellisin perustein. Muitakin jakovaihtoehtoja on, Seppä sanoo.
– Voi olla vaikka edellisen vuoden urheilulliseen menestykseen tai talousalueen kokoon liittyviä jakomalleja.
– Teemme nyt sitä tarkempaa taustatyötä, että minkälaisia ne konkreettiset konferenssivaihtoehdot ovat. Totta kai, viime kädessä merkitystä on sillä, että miten isoja ne konferenssit ovat, Seppä jatkaa.
SM-liigan puheenjohtaja Jyrki Seppä.Lehtikuva
Konferenssi-SM-liigassa mukana olisivat kaikki nykyseurat. Lisäksi mukaan saatetaan ottaa kahdesta neljään uutta joukkuetta. Vahvimmin tyrkyllä on Jokerit. Helsinkiläisseuran takana halukkuudestaan on ilmoittanut ainakin Joensuun Kiekko-Pojat.
Jos 16–20 joukkueen uusi SM-liiga toteutuisi siten, että mukana olisivat nyky-Mestiksen kärkijoukkueet, tarkoittaisi se vääjäämättä Suomen kakkostason kuoliniskua.
Sepän mukaan Liiga kantaa muutostyössään myös "jääkiekkoyhteiskuntavastuuta".
– Emme lähteneet kehittämään vain SM-liigaa, vaan myös suomalaista huippusarjajääkiekkoa. Kyllä tässä on tarkoitus huolehtia koko sarjatasojen repertuaarista, hän sanoo.
Seppä kertoi maanantain taustatilaisuudessa, että Liiga vastaisi toteutuvassa muutoksessa vain konferenssiporukastaan. Se tarkoittaisi, että Jääkiekkoliiton alainen kärkisarja menisi uuteen uskoon, esimerkiksi Suomi-sarjan ja Mestikseen jäävien seurojen väliseksi uudissarjaksi.
SM-liigan ja Suomi-kiekon osalta on puhuttu jo vuosia siitä, kuinka 15 tai 16 joukkueen piikkiliiga on liian suuri. Yhtenä keskeisimpänä tekijänä on pidetty kotimaisten huippupelaajien riittämätöntä määrää.
Jos konferenssilaajennus toteutuu, paisuisi SM-liiga siis entisestään. Pelaajaongelma todennäköisesti pahentuisi.
– Tuosta voidaan olla montaa mieltä, että onko pelaajien riittävyys yksi kriteeri. Nykyisen Mestiksen ja Liigan kokonaisuus on kuitenkin jo nyt enemmän kuin vaikka 18 tai 20 seuraa. Tässä kokonaisuudessa pyritään vahvistamaan myös näitä pelaajapolkuja. Mutta se, miten kokonaisuus järjestyy, niin siihen on vaikeaa vielä ottaa kantaa, Seppä pohtii.
Nuija lyö syksyllä?
Entä Liiga-seurojen näkökulma? On selvää, että osakkaat ajavat omaa intressiään, eikä Suomi-kiekon pelaajapolku välttämättä paina, jos kohtalona olisi alentaminen B-sarjaan.
– Olemme osakeyhtiö, jonka osakasseurat omistavat. Heidän mielipiteitään on kunnioitettava. Meidän pitää nähdä, ei vain se, miten pelataan ensi vuonna tai sitä seuraavana, vaan myös, että mikä tuottaa parhaan lopputuloksen koko suomalaisen huippusarjakiekon kannalta, Seppä avaa seurojen intressejä ja Liigan vastuunkantoa.
Koska uudistuksen tarkemmat tutkimukset ovat vasta alkutekijöissään, ei Seppä ota kovinkaan tarkkaa kantaa siihen, aistiiko hän Liiga-joukkueiden yksimielisyyden uutuusmallin osalta.
– Kyllä se ainakin puolitoista viikkoa sitten oli tahtotila, että tähän malliin suunnataan katseet.
Seppä korostaa, ettei Liiga päätä sarjamullistuksesta yksin. Muutokseen tarvitaan yhteistyötä Jääkiekkoliiton kanssa.
Yksi asia muutosprojektissa on kuitenkin varmaa. Mitä tahansa tuleva remontti tuokaan mukanaan, pysyvät sarjat auki.
– Kyllä. Semmoista vaihtoehtoa ei enää ole olemassa, että joku sarjataso, ylhäällä tai alhaalla, olisi millään tavalla suljettu. Kaikki sarjat ovat avoinna tulevaisuudessa, Seppä paaluttaa.
SM-liigan tahtotilana on saada mahdollinen sarjauudistusprosessi käyntiin tai jopa täytäntöön vuonna 2026. Päätöksiä voidaan odottaa tulevana syksynä. SM-liigan yhtiökokous pidetään loka-marraskuun vaihteessa.
