Slovakiaan yritetään taas valita uutta presidenttiä

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Slovakian kahtiajakautunut parlamentti yrittää taas huomenna valita maalle uutta presidenttiä. Yritys on jo kolmas tänä vuonna, eikä senkään uskota tuottavan tulosta. Hallitus sekä parlamentin oppositiopuolueet eivät ole lähentyneet toisiaan piiruakaan.

    Slovakia on ollut ilman presidenttiä maaliskuun alusta, jolloin viisivuotiskautensa päättänyt presidentti Mihal Kovac astui syrjään. Käytännössä presidentin valtaoikeudet ovat pääministeri Vladimir Meciarin käsissä. Meciar ei ole hukannut hetkeäkään. Heti ensi töikseen hän perui presidentin ehdottaman kansanäänestyksen Nato-jäsenyydestä sekä presidentin vaalitavan muuttamisesta.

    Pian tämän jälkeen Meciar käytti presidentin toista valtaoikeutta ja armahti kaksi miestä, joita on epäilty presidentin pojan kidnappauksesta kolme vuotta sitten Itävaltaan. Kidnappauksen jäljet johtivat Meciarin valvomaan salaiseen poliisiin, kun bratislavalainen radioasema julkisti asiaa koskeneet salaiset nauhat. Radioasema menetti pian sen jälkeen toimilupansa, tosin virallisesti maksamattomien laskujen takia.

    Slovakiassa järjestetään parlamenttivaalit syyskuun lopulla. Mielipidemittausten mukaan pääministeri Meciarin demokraattinen puolue häviää vaalit. Meciar on säätämässä kuitenkin uutta vaalilakia, mikä estäisi pienten puolueiden pääsyn parlamenttiin. Slovakian oppositio on sirpaleinen joukko pienpuolueita oikealta ja vasemmalta.

    EU ja Nato karkaavat Slovakialta

    EU, Yhdysvallat sekä joukko ihmisoikeusjärjestöjä on paheksunut Meciarin toimia ja vaatinut pääministeriä palaamaan demokratian tielle. Monet diplomaatit sekä politiikan tarkkailijat ovat sitä mieltä, että Slovakia on entistä kauempana integraatiosta läntisiin järjestöihin.

    Vuonna 1993 Tshekkoslovakiasta itsenäistynyt ja strategisesti hyvin tärkeässä paikassa Euroopassa sijaitseva Slovakia oli alussa ensimmäisten joukossa matkalla EU:hun ja varsinkin Natoon. Slovakian talouden kuntoa pidetään edelleen kelvollisena. Sen sijaan demokratiakehityksessä ja ihmisoikeuksien kunnioittamisessa on runsaasti korjaamista, tarkkailijat sanovat.
    (STT)

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •