Skitsofrenian hoidossa suomalainen läpimurto

Suomalaistutkimus on viemässä psykoosin hoitoa jättiharppauksilla eteenpäin. Helsingin yliopiston tutkimusryhmän mukaan vatsan liikahappoisuuden hoidossa käytetty famotidiini lievittää skitsofreniaa sairastavien oireita.

Famotidiinin vaikutukset tutkimuksessa todistivat erityisesti, että psykoosien hoidossa on olennaista keskittyä aivosolujen toimintaa säätelevään histamiiniin. Famotidiini pyrkii salpaamaan histamiini H2 -reseptoreiden toiminnan. Tutkimuksessa skitsofreniaa sairastavien potilaiden oireet lievenivät neljän viikon famotidiinihoidon aikana. Toisessa ryhmässä skitsofreniapotilaat saivat lumelääkettä, eikä heidän oireissaan havaittu muutoksia.

Tutkimusryhmää johtanut psykiatrian professori Jesper Ekelund uskoo, että tutkimus voi johtaa uusien, nykyistä tehokkaampien psykoosilääkkeiden kehitykseen. Suoraan skitsofrenian hoitoon Ekelund ei kuitenkaan käyttäisi famotidiinia, sillä tutkimuksessa käytetyn lääkeannoksen pitkäaikaiskäytön turvallisuutta ei ole tutkittu.

– Jo ensimmäisestä viikosta lähtien tutkittavien oireet vähenivät, ja neljän viikon kuluttua oireet olivat merkittävästi vähentyneet. Myös tutkittavien omat kommentit lääkkeestä olivat varsin positiiviset. On odotettavissa, että lääkeyritykset vievät tätä tutkimuslinjaa eteenpäin ja kehittävät histamiinivaikutukseen perustuvia lääkkeitä psykoosien hoitoon, Ekelund kertoo tiedotteessa.

Famotidiinia käytetään liikahappoisuuden hoidossa pieninä annoksina (40 milligrammaa päivässä). Tällä annoksella ei ole vaikutusta aivotoimintaan. Skitsofrenian hoitotutkimuksessa lääkettä annettiin kuitenkin 200 mg päivittäin. Tutkimuksessa oli mukana 30 skitsofreniapotilasta, jotka olivat sairautensa vuoksi olleet työkyvyttömyyseläkkeellä vähintään viisi vuotta.

Nykyisillä lääkkeillä kehno teho

Psykoosiin on yritetty kehittää uusia lääkkeitä vuosikymmeniä. Kaikki nykyiset psykoosilääkkeet perustuvat 50 vuoden takaiseen havaintoon, että dopamiinilla on keskeinen rooli psykoosissa. Havainnon osoitti tutkija Arvid Carlsson, joka sai sittemmin Nobelin.

Nykyisten psykoosilääkkeiden teho on osoittautunut kuitenkin heikoksi useilla potilailla. Lääkkeissä on havaittu myös haitallisia sivuvaikutuksia, mikä on kiihdyttänyt uusien, muihin vaikutusmekanismeihin perustuvien lääkkeiden tarvetta.

Aivojen histamiinijärjestelmän yhteydestä skitsofrenian hoitoon on aiemmin saatu alustavaa näyttöä, mutta Ekelundin tutkimus on ensimmäinen laadukasta ja kontrolloitua tietoa aiheesta kerännyt tutkimus.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat