Sittenkin pysyvä kesäaika? Kansalaisaloite etenee eduskunnan käsittelyyn

Aloite ylitti 50 000 allekirjoituksen rajan keskiviikkona, selviää kansalaisaloite.fi-verkkopalvelun sivustolta.

Kansalaisaloitteen perusteluissa sanotaan, että normaaliaika eli talviaika lyhentää koulu- ja työpäivän jälkeistä valoisaa aikaa kesäaikaan verrattuna. Pysyvässä kesäajassa suomalaisilla olisi tunti lisää turvallista liikunta-aikaa muun muassa ulkoleikeille, työ- ja koulumatkoille ja lenkkeilyyn.

Suomalaiset pääsivät jo viime vuonna ilmaisemaan otakantaa.fi-palvelussa mielipiteensä siitä, haluavatko he elää pysyvästi kesäajassa vai talviajassa. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan pysyvään talviaikaan siirtyminen sai hiukan suuremman kannatuksen sekä avoimessa verkkokyselyssä että erillisessä kyselytutkimuksessa.

Suomi valmis sopeuttamaan kantaansa

Alustava tavoite on, että EU:ssa luovuttaisiin kellonaikojen siirtelystä vuonna 2021. Kunkin EU-maan on määrä päättää osaltaan, jääkö se kesä- vai talviaikaan.

Suomi on pitänyt parhaana vaihtoehtona pysyväksi ajaksi normaali- eli talviaikaa, joka on niin sanotusta perusajasta (UTC) 2 tuntia edellä. Kanta ei kuitenkaan ole kiveen hakattu.

–  Voimme sopeuttaa kantaamme sen mukaan, miten naapurimaidemme ja EU:n lopulliset päätökset etenevät. Jos näyttää siltä, että Suomi jäisi omaan, erilliseen aikavyöhykkeeseensä, muutamme kantaa, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) sanoi helmikuussa.

Kellonaikaa on veivattu Suomessa vuodesta 1981 lähtien, joskin ensimmäinen kesäaikakokeilu tehtiin jo vuonna 1942. Vuodesta 1996 Suomessa on vaihdettu aikaa yhteisen EU-käytännön mukaisesti.

Euroopan komission viime vuonna tekemän kyselyn mukaan valtaosa EU-kansalaisista haluaisi pysyttäytyä yhdessä ajassa. Komission kyselyyn vastasi 4,6 miljoonaa EU-kansalaista, joista 84 prosenttia kannatti kellonajan siirtelyn lopettamista.