Syksyllä ilmestyi monta mielenkiintoista kirjaa sisustamisesta. Ilahtuisiko vaimosi joulupaketista kuoriutuvasta antiikkiesineiden tietosanakirjasta tai ilahtuisiko keräilijämiehesi harrastustaan sivuavasta opuksesta? Vai etsisitkö omaan kotiisi feng shui -henkisiä vinkkejä uudesta lukupaketista?
Elokuussa 2004 suomeksi ilmestyneessä Feng shui ja suomalainen koti -kirjassa ruotsalainen Agneta Nyholm Winqvist esittelee, miten feng shuita voidaan parhaiten soveltaa pohjoismaisissa oloissa. Feng shuin idea perustuu ajatukseen ympärillämme alituiseen virtaavasta energiasta, qistä. Kun ohjailemme qitä kodissamme, saamme luotua asuinympäristöömme levollisen ja hyvinvointia lisäävän tunnelman. Kirja antaa vinkkejä siihen, miten kodin qitä voi vahvistaa.
Nyholm Winqvist käy kirjassaan kodin yksityiskohtaisesti läpi huone huoneelta. Kirja neuvoo muun muassa peilien ja valon käytössä sekä sängyn sijoittamisessa. Sängyn "väärä" sijainti voi asettaa nukkujat keskelle qi-virtaa, mikä häiritsee unta.
Kirja neuvoo etenemään hitaasti ja kehottaa aloittamaan yhdestä asiasta, siitä mikä on itselle tärkein. Jos ryhtyy liian radikaaleihin toimiin kotinsa uudistamisessa, innostus voi lopahtaa heti alkuunsa. Tärkeää on kerätä ympärilleen sellaisia tavaroita ja esineitä, joista itse pitää.
Teoksen lopuksi kirjailija esittelee feng shuin pääperiaatteet kuten värien, elementtien – puun, tulen, veden, maan ja metallin – jinin ja jangin sekä kristallien ja baguan käytön. Nyholm Winqvist uskoo, että kun kotimme on tasapainossa, myös sisäinen tasapaino on helpompi saavuttaa. Selkeän ja havainnollisen kirjan raikas kuvitus on Michael Engmanin, suomennos Susanna Paarman.
Uusi ilme – kärsivällisesti
”Sisustussäännöistä ensimmäinen on: opettele kärsivällisyyttä. Ennen kuin ostat mitään, katsele kotiasi pitkään ja hartaasti. Tarkoituksena on nähdä ohi senhetkisen sisustuksen ja kalustuksen ja arvioida tilan ja valon määrää ja laatua sekä seinien, lattioiden ja kiinteiden rakenteiden ominaisuuksia. Vasta sitten kun tunnet kotisi tilat perusteellisesti, pystyt tekemään oikeita ratkaisuja.”
Näin neuvoo Ann Crafton elokuussa suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Uusi ilme kotiin – Luo persoonallinen tyyli värein, muodoin, tekstiilein. Pirjo Latvalan suomentamassa teoksessa kerrotaan ja näytetään, miten kodin kaikkiin huoneisiin saadaan uusi ilme ja tyylikäs sisustus muotoja, värejä ja tekstiilejä yhdistelemällä. Kirja paitsi neuvoo, miten kodin tilat voidaan muuttaa kokonaan uuteen uskoon, myös tarjoaa helppoja ideoita olemassa olevan sisustuksen piristämiseksi pienin keinoin. Kärsivällisyyden lisäksi Crafton opastaa luonnollisuuteen: esimerkiksi huoneen väriteeman lähtökohdaksi kannattaa ottaa huoneen oma luonne, eikä väkisin yrittää sovittaa sitä johonkin ennalta päätettyyn värimalliin.
Crafton muistuttaa, että sisustajan kannattaa kokeilla eri tyylejä ja värimaailmoja sekä rikkoa rohkeasti sääntöjä löytääkseen juuri itselleen sopivat persoonalliset ratkaisut ja tyylin. Hänen mukaansa jokaisen kodin tulisi olla huolella suunniteltu. Kirjan teksti on Helen Chislettin ja yltäkylläisen upeat ja valoisat valokuvat, joissa silmä lepää, Simon Uptonin.
Antiikkia, antiikkia
Oletko sinä tai läheisesi hurahtanut antiikkiin? Jos vastaus on kyllä, lokakuussa 2004 ilmestynyt Jukka Forslundin ja Pirjo Hämäläisen toimittama Antikvaari – Antiikkiesineiden tietosanakirja tuskin tulee pölyttymään kirjahyllyssäsi. Mikä parasta, antiikkisanasto soveltuu niin aloittelevalle antiikkiharrastajalle kuin pidemmälle ehtineellekin perehtyjälle. Alan ensimmäisessä suomalaisessa hakuteoksessa on hakusanoja kaikkiaan yli 3000, ja mukana ovat perinteisen antiikin lisäksi myös kansanomaisempi kulttuuri, uudempi muotoilu ja arkkitehtuurin perustermit. Erityishuomion kirjassa saavat museot, joiden kokoelmista alan harrastaja saa helpoiten lisätietoa.
Tiedätkö mitä ovat pagodi, latticiano tai korundi? Tunnistatko lunettilipaston ja veilleusen? Ketkä olivatkaan toisen maailmansodan jälkeisessä Ranskassa kehittyneen modernin, lähinnä abstraktin lasimaalaustaiteen merkittävimpiä taitajia? Näihin, ja satoihin muihin, kysymyksiin saat vastauksen Antikvaarista, joka muuten tarkoittaa antiikin keräilijää ja tuntijaa.
Rakkaudesta antiikkiin syntyi myös Leena Nokelan syyskuussa ilmestynyt kirja Kotini eli keräämisen vimma. Glorian Antiikki -lehden pitkäaikaisen päätoimittajan runsaasti kuvitetut muistelmat kertovat hänen ja hänen edesmenneen miehensä, apteekkari Ahti Nokelan, yhteisestä harrastuksesta: antiikin keräilystä. Teoksen parrasvaloissa paistattelee Leena Nokelan upea Kruununhaan-koti Helsingissä.
Leena ja Ahti tapasivat vuonna 1957, ja sulhanen tartutti tulevaan vaimoonsa kipinän antiikin keräilyyn. Rouva Nokela kirjoittaa:
”Ahti alkoi tyylikasvattaa minua. Eihän asia minulle vastenmielinen ollut, opiskelinhan itsekin taidehistoriaa. Rakastunut ja nuori (se kymmenen vuoden ikäero!) kun olin, menin helposti mukaan entisaikojen tyylien taianomaiseen maailmaan. Ahti kertoi ja minä kyselin, sitten luin. Näkemykseni ja makuni alkoivat muuttua. Ja ennen kuin huomasinkaan, maailmamme yhtyivät. Minusta tuli antiikkifriikki.”
Kirja esittelee Nokeloiden keräyskohteita, kuten antiikkihuonekaluja, -lamppuja, -lasia, -posliinia, -keramiikkaa, sekä niin kaupunkikotia Helsingissä kuin kesäpaikkaa Sandstrandia Suomenlahden rannalla. Ahdin ammatin myötä kokoelmiin kuuluvat myös apteekkien aarteet. Kirja on mielenkiintoinen sekoitus vanhaa ja uutta, nostalgiaa ja nykypäivää. Tässä teoksessa elämänkerta todella herää eloon! Kirjan kuvitus on osin peräisin Leena Nokelan perhealbumista, osin Katja Hagelstamin kamerasta.
Viime vuosisadan sisustushitit
Vapaan valokuvaajan ja kirjoittajan Juhani Seppovaaran elokuussa markkinoille tulleesta kirjasta jokainen löytää tuttuja esineitä ja tuotteita vuosien varrelta. Muistojen markkinoilla – Sinivalkoisen arjen klassikot on katsaus viime vuosisadan Suomeen hetekoineen, Hymypoika-patsaineen ja Airam-termospulloineen. Kirja esittelee nimenomaan suomalaisen arjen esineitä ja sisustustarvikkeita. Tavaroita, joihin liittyy vahvoja tunnesiteitä, ja jotka vaikuttivat viime vuosisadan jokapäiväiseen elämään design-tavaroita enemmän.
Seppovaaran teoksen tekevät entistäkin luettavammaksi upeat, vanhat kuvat. Yksi viehättävimmistä kirjaan päässeistä on Heteka Oy:n 12-jalkaista uutuushetekaa ylistävä mainos:
Heteka 37:llä, uudella patentoidulla sohvasängyllä on sekä päivä- että yöjalat. Siksi se on aina valmis palvelukseenne, mukava ja kodikas sekä suo Teille häiriöttömän levon. Aamulla heräätte virkeänä rauhallisesta unesta, sillä Heteka 37:n lattiaa suojaavat kumitulppajalat estävät äänien ja tärinän johtumisen vuoteeseenne. Sisäsänky sijataan, yläsängyn vuodevaatteet siirretään sen päälle, koko kuorma lasketaan pyöräjalkojen varaan ja työnnetään päiväksi yläsängyn alle.
Heteka oli ehkä tyypillisin huonekalu suomalaiskodeissa 30-luvulta 60-luvun alkuun saakka. Elintason noustessa monet vaihtoivat kitisevän hetekan vuodesohvaan tai muuhun sänkyyn. Seppovaaran mukaan ”Terveydenhoitolehdessä kiitettiinkin Jumalaa siitä, ettei epämukavia retkapohjahetekoita enää juuri käytetty”.
Muistojen markkinoilla -kirja on nostalginen aikamatka menneeseen, joka saa hymyn huulille. Kirjasta löytyvät esimerkiksi sellaiset suomalaiskotien sisustuksista tutut klassikot kuin mustavalkoinen ASA-televisio vuodelta 1959, Timo Sarpanevan vuonna 1971 suunnittelema, nykyisinkin erittäin retro ja trendikäs puukahvainen pata, Rosenlewin saunaan tarkoitettu Mainio-muuripata, Alvar Aallon kolmijalkainen jakkara, rottingista punottu klassikkomattopiiska, GWS:n purkinavaaja ja 1920-luvun alussa päivänvalon nähnyt, Akseli Gallen-Kallelan muotoilemaksi oletettu Abloyn riippulukko.
Jutussa esitellyt kirjat:
- Jukka Forslund, Pirjo Hämäläinen (toim.) Antikvaari – Antiikkiesineiden tietosanakirja, WSOY, 2004
- Ann Grafton: Uusi ilme kotiin – Luo persoonallinen tyyli värein, muodoin, tekstiilein, WSOY, 2004 (alkuteos Interior Transformations, Jacqui Small, Iso-Britannia, 2001)
- Leena Nokela: Kotini eli keräämisen vimma, Otava, 2004
- Agneta Nyholm Winqvist: Feng shui ja suomalainen koti, WSOY, 2004
- Juhani Seppovaara: Muistojen markkinoilla – Sinivalkoisen arjen klassikot, Otava, 2004
- Teksti: Hanna Pesonen / Mediafocus
- Kuvat: Otava ja WSOY