Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toivoo, että Suomen kanta sotilasliitto Natosta säilyy entisellään eduskuntavaalien jälkeenkin. Nykyinen linjaus on, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.
Sipilä tapasi tänään Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin, jonka uusi hallitus on päättänyt pitäytyä toisenlaisessa kirjauksessa, eli Ruotsi ei aio hakea Naton jäsenyyttä. Löfven sanoi pääministerien tiedotustilaisuudessa, että kirjaus on Ruotsille tärkeä alueellisen vakauden kannalta.
Sipilän mukaan Ruotsin linja ei aseta paineita Suomelle.
Löfven puolestaan ei halunnut spekuloida sillä, millaisia vaikutuksia Suomen tulevilla linjauksilla olisi maiden väliseen puolustusyhteistyöhön. Ennen Nato-kysymystä Löfven oli jo ehtinyt korostaa, miten erityisenä Ruotsi pitää yhteistyötä Suomen kanssa.
– Pidämme puolustusyhteistyötä erittäin tärkeänä ja katsomme sitä pitkällä aikavälillä, Löfven sanoi.
Yhteistyö jopa syventymässä
Yhteistyön tärkeys eri aloilla kävi selväksi, kun pääministerit toistelivat vuorotellen arvostavansa Suomen ja Ruotsin välistä yhteyttä. Turvallisuuspolitiikan lisäksi Sipilä ja Löfven puhuivat muun muassa EU-kysymyksistä.
Suomi aloittaa heinäkuussa EU-puheenjohtajakautensa, jonka aikana tullaan keskustelemaan monista suurista kysymyksistä. Sipilän mukaan pöydällä olevia asioita ovat todennäköisesti ainakin EU:n rahoituskehys, brexit, maahanmuuttoasiat, oikeusvaltiokehitys sekä ilmastonmuutos.
– Yhä läheisempi yhteistyö EU-kysymyksissä Suomen ja Ruotsin välillä on mahdollista, Sipilä sanoi.
Ruotsi tuumii edelleen ydinasesopimusta
Tiedotustilaisuudessa Löfveniltä kysyttiin, aikooko Ruotsi allekirjoittaa ydinaseet kieltävän kansainvälisen sopimuksen. Toissa viikolla julkaistussa Ruotsin hallituksen tilaamassa selvityksessä todettiin, että liittyminen kieltosopimukseen vaikuttaisi Ruotsiin huomattavan kielteisesti.
Löfven ei suoraan vastannut kysymykseen, vaan sanoi, että vielä on odotettava eri toimijoiden mielipiteitä.
Ruotsi äänesti aikanaan sopimuksen puolesta YK:ssa, mutta ei ole sen jälkeen allekirjoittanut tai vahvistanut sitä. Suomi jäi sivuun sekä sopimusta koskeneista neuvotteluista että äänestyksestä. Samoin tekivät kaikki Nato-maat ja suurin osa EU-maista.
Löfven huomautti, että ydinasekysymyksen ratkaisu vaatii vielä laajempia toimia.
– Kysymys ydinaseista ei voi keskittyä vain yhteen sopimukseen. Kysymys on hyvin tärkeä ihmiskunnan selviytymisen kannalta, Löfven sanoi.
Nuija lahjaksi
Löfvenin vierailu Suomeen oli hänen uuden pääministerikautensa ensimmäinen ulkomaanmatka. Tapaamisen yhteydessä Sipilä lahjoitti Löfvenille itse tekemänsä puisen nuijan. Valtioneuvoston kanslian ottamissa kuvissa näkyy, kuinka Sipilä ojentaa pienen nuijan Löfvenille leveästi hymyillen.
Tiedotustilaisuuden aluksi Sipilä onnitteli Löfveniä hallitusmaratonin loppuunsaattamisesta. Uuden hallituksen muodostaminen vei Ruotsissa kuukausia, ja asiasta käytiin ankaraa poliittista vääntöä.
Löfvenin uuteen hallitukseen valikoituivat lopulta samat puolueet kuin edelliseenkin, eli sosiaalidemokraatit ja ympäristöpuolue.
Samalla Ruotsin politiikassa tehtiin kuitenkin merkittävä uusi päänavaus, sillä porvarileirin keskustapuolue ja liberaalit sopivat tukevansa hallitusta sen ulkopuolelta. Näin Ruotsissa on nyt mahdollisuus tehdä uudistuksia myös aiemman poliittisen blokkirajan ylitse.