Sipilä: Suomi ja Hollanti ryhtyvät lobbaamaan yhteistä eurolinjaansa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi ennen huippukokousta Brysselissä, että näin kannattaa tehdä, koska Hollannilla ja Suomella on samanlaiset linjat EU:n talous- ja rahaliiton kehittämisestä.

– Hollannin kanssa nyt keskustellaan, mitkä voisivat olla maita (joiden kanssa kannat yhtyvät). Tietysti Saksa on hyvin lähellä meitä hallitusneuvotteluiden jälkeenkin, Sipilä sanoi ennen huippukokousta.

Hallitus linjasi viime viikolla, että euroalue ei tarvitse valtiovarainministeriä tai omaa budjettia. Euroalueen menoihin voidaan Suomen mukaan tarvittaessa ohjata siivu EU:n budjetista. Myöskään yhteiseurooppalaista työttömyysvakuutusta tai pahan päivän rahastoa Suomi ei kannata.

Kantojen taustalla on ajatus siitä, että yhteisvastuu EU-maiden välillä ei saa kasvaa. Se on hallitusohjelman kirjaus, josta varsinkin sininen eduskuntaryhmä haluaa pitää kiinni.

Sen sijaan Euroopan vakausmekanismin (EVM) muuttamista eurooppalaiseksi valuuttarahastoksi hallitus on valmis harkitsemaan.

Maat ryhmittelevät puolustushankkeita

Torstaina huippukokouksen agendalla on myös puolustusyhteistyö. Konkreettinen asia pöydällä on pysyvä rakenteellinen yhteistyö. Se on yhteinen kehys eri maiden puolustusalan hankkeille, jonka perustamisesta on tarkoitus sopia joulukuun huippukokouksessa. Lähes kaikki maat ovat tiettävästi lähdössä yhteistyöhön mukaan.

Pienet maaryppäät voivat sen puitteissa sopia puolustusyhteistyön projekteista, joita on tähän mennessä ehdotettu vajaa 40.

Suomi on Sipilän mukaan tällä hetkellä kiinnostunut niistä muutamista.

– Kyberyhteistyön syventäminen, miehittämättömät ilma-alukset ja satelliittiyhteistyö, meriturvallisuuteen liittyvät kysymykset, esimerkiksi tilannekuvan jakaminen, Sipilä luettelee.