– Sinilevään pitää aina suhtautua siten, että se on vaarallista, sanoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Sirpa Lehtinen.
Hän painottaa, että kaikissa sinileväkukinnoissa voi olla maksa- ja hermomyrkkyjä eikä kaikkia ihmisille vaarallisia yhdisteitä edes vielä tunneta.
Lehtinen myös kertoo, että markkinoilla olevilla pikatesteillä voi mitata vain yksittäisten myrkkyjen esiintymistä vedessä, joten nämä testit saattavat johtaa virheelliseen turvallisuuden tunteeseen.
– On riskialtista arvioida, onko tämä sinilevä myrkyllistä vai ei. Kaikkiin sinileviin pitää suhtautua niin, että ne ovat myrkyllisiä, Lehtinen sanoo.
Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Tarja Pitkänen sanoo, että sinilevään pitää suhtautua vakavasti. Vaikka rannalla ei esimerkiksi olisi enää näkyviä kukintoja, säilyvät myrkyt vedessä vielä muutamia päiviä kukintojen jälkeen. Sen vuoksi uimarantojen varoituksia pitää seurata.
– Ei niitä sinne turhaan laiteta. Jos rannalla on varoitettu sinilevästä, varsinkaan lapsia ei pitäisi päästää uimaan, Pitkänen sanoo.
Sinilevä on lapsille erityisesti vaarallista, koska lapset leikkivät usein rantavedessä ja oireet voivat tulla herkemmin pikkulapsille kuin aikuisille. Lapset eivät myöskään osaa välttämättä varoa sinilevää ja voivat esimerkiksi niellä sitä.
– Aikuiset ottavat tietoisen riskin, jos menevät uimaan varoituksista huolimatta. Toisin kuin usein ajatellaan, voi sinilevä aiheuttaa ihokosketuksessa ja hengityksen kautta vielä rajumpia akuutteja oireita kuin nieltynä ruoansulatuskanavan kautta, Pitkänen sanoo.
Sinilevä vie potilaita päivystykseen
Sairaanhoitopiireissä päivystykseen on hakeutunut jonkin verran potilaita sinilevän vuoksi.
Esimerkiksi Päijät-Hämeen keskussairaalan ensihoito- ja päivystyskeskuksesta kerrotaan, että päivystykseen on tullut muutamia lapsia ja vanhuksia. Päivystyksen ylilääkäri Liisa Kokkonen toteaa määrien olleen pieniä, mutta silti poikkeuksellisia.