Sinilevästä sairastuneita potilaita hakeutuu päivystykseen

Suomenlahdella ja Saaristomerellä on nyt runsaasti sinilevää 1:35

– Sinilevään pitää aina suhtautua siten, että se on vaarallista, sanoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Sirpa Lehtinen.

Hän painottaa, että kaikissa sinileväkukinnoissa voi olla maksa- ja hermomyrkkyjä eikä kaikkia ihmisille vaarallisia yhdisteitä edes vielä tunneta.

Lehtinen myös kertoo, että markkinoilla olevilla pikatesteillä voi mitata vain yksittäisten myrkkyjen esiintymistä vedessä, joten nämä testit saattavat johtaa virheelliseen turvallisuuden tunteeseen.

– On riskialtista arvioida, onko tämä sinilevä myrkyllistä vai ei. Kaikkiin sinileviin pitää suhtautua niin, että ne ovat myrkyllisiä, Lehtinen sanoo.

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Tarja Pitkänen sanoo, että sinilevään pitää suhtautua vakavasti. Vaikka rannalla ei esimerkiksi olisi enää näkyviä kukintoja, säilyvät myrkyt vedessä vielä muutamia päiviä kukintojen jälkeen. Sen vuoksi uimarantojen varoituksia pitää seurata.

– Ei niitä sinne turhaan laiteta. Jos rannalla on varoitettu sinilevästä, varsinkaan lapsia ei pitäisi päästää uimaan, Pitkänen sanoo.

Sinilevä on lapsille erityisesti vaarallista, koska lapset leikkivät usein rantavedessä ja oireet voivat tulla herkemmin pikkulapsille kuin aikuisille. Lapset eivät myöskään osaa välttämättä varoa sinilevää ja voivat esimerkiksi niellä sitä.

– Aikuiset ottavat tietoisen riskin, jos menevät uimaan varoituksista huolimatta. Toisin kuin usein ajatellaan, voi sinilevä aiheuttaa ihokosketuksessa ja hengityksen kautta vielä rajumpia akuutteja oireita kuin nieltynä ruoansulatuskanavan kautta, Pitkänen sanoo.

Sinilevä vie potilaita päivystykseen

Sairaanhoitopiireissä päivystykseen on hakeutunut jonkin verran potilaita sinilevän vuoksi.

Esimerkiksi Päijät-Hämeen keskussairaalan ensihoito- ja päivystyskeskuksesta kerrotaan, että päivystykseen on tullut muutamia lapsia ja vanhuksia. Päivystyksen ylilääkäri Liisa Kokkonen toteaa määrien olleen pieniä, mutta silti poikkeuksellisia.

– Olen työskennellyt alalla yli 20 vuotta, eikä minulle ole tullut ennen kertaakaan vastaan sinilevästä sairastunutta potilasta.

Kokkonen arvelee tämän johtuvan poikkeuksellisesta kesästä, joka on tuonut sinilevät Päijät-Hämeeseen, jossa levää ei ole yleensä Kokkosen mielestä yhtä paljon kuin rannikkoseudulla.

Turun yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäri Teemu Elomaa kertoo, että heidän päivystykseensä on hakeutunut myös yksittäisiä potilaita sinilevän takia, mutta heille määrä on ollut melko tavanomainen.

– Joitain potilaita on tullut päivystykseen, joilla on ollut levän takia ihottumaa kuten nokkosrokkoa. Osalle levä on aiheuttanut myös pahoinvointia ja päänsärkyä. Mitään kovin vakavia sairastumisia ei ole ollut, Elomaa sanoo.

Oireet osataan nyt ehkä yhdistää

Suomen ympäristökeskus kertoo, että sinilevästä aiheutuneet myrkytysoireet ovat usein lieviä. Tyypillisiä oireita ovat pahoinvointi, mahakipu, ripuli ja oksentelu. Lisäksi voi esiintyä iho-oireita, kuten ihottumaa, sekä flunssan kaltaisia oireita. Oireet alkavat yleensä muutaman tunnin kuluttua altistuksesta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Pitkänen arvioi, että tämän vuoden runsas sinileväkukinta ja siitä uutisointi on saanut ihmiset yhdistämään oireet sinilevään.

– Ehkä ihmiset hakeutuvat nyt sen takia useammin päivystykseen, koska he osaavat yhdistää oireet sinilevään.

 

Lue myös:

    Uusimmat