Näyttelijä Sinikka Sokka ei huolehdi vanhenemisesta vaan keskittyy iloitsemaan pienistä asioista.
Sinikka Sokka esiintyy syksyllä Teatteri Avoimien Ovien näytelmässä Pala palalta pois, jossa käsitellään muistisairautta. Sokan roolihahmo saa näytelmässä muistisairausdiagnoosin, mutta miettiikö hän koskaan, että sairaus voisi tulla myös omalle kohdalle?
– Totta kai sitä käsittelee varsinkin tässä vanhetessa. Kaikki me vanhenemme koko ajan ja minä olen jo aika vanha, niin totta kai sitä miettii, että millä tavalla vanhenee.
– Yritän käsitellä sitä mahdollisimman rehellisesti ja avoimesti, mutta en minä sitä ainakaan millään pelolla tai kauhulla ajattele. Se, mikä tulee kohdalle, niin sitten sitä asiaa aletaan käsitellä, Sokka kertoo.
Tietoinen läsnäolo helpottaa ajatusta vanhenemisesta
Sokan mielestä vanhenemiseen tulisi suhtautua se tiedostaen.
– Me emme voi sille mitään. Ja se on kuitenkin vääjäämätön tosiasia, että jokainen ihminen päivä päivältä vanhenee, Sokka sanoo.
Muodissa olevan mindfulness-opin mukaan tietoinen läsnäolo hetkessä on myös Sokan avain vanhenemiseen.
– Se pätee mielestäni ihan arkielämässäkin. Ettei hirveästi murehdi menneitä eikä ihan järjettömästi suunnittele tulevaa, niin silloin menee hyvin. Totta kai sitä pitää varautua kaikenlaisiin asioihin ja olla kiinnostunut omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään, mutta sillä tavalla terveellä järjellä.
Perusasenteena kiitollisuus elämälle
1970-luvulta asti aktiivisesti näytellyt Sokka on säilyttänyt nuorekkaan olemuksensa vuosien läpi. Pienet elämän ilot pitävät hänet omien sanojensa mukaan iättömänä. Haastattelupäivän aamustakin löyty ihana asia.
– Hyväntuoksuinen ihanasti levittyvä varatalovoide tänä aamuna. Ajattelin, että onpas tämä hyvä, tämähän on tosi ihanaa, Sokka nauraa.
Myös työ pitää hänet iloisena.
