Sijoittaisinko osakkeisiin vai sukanvarteen?

Sijoittaminen on kärsivällisten ihmisten laji. Siihen tarvitaan rahaa ja aikaa. Kohdetta valittaessa ei pidä tuijottaa vain tuotto-odotuksiin, sillä sijoittamiseen liittyy aina myös riskejä.

Viisas sijoitussäästäjä valitsee säästökohteen tilanteen mukaan. Pienelläkin summalla pääsee alkuun, mutta usein raha tulee aina rahan luo. Suurimmat tuotot sijoitussäästäjä kerää tavallisesti myyntitilanteessa, mutta moni kohde tarjoaa tuottoja myös omistusaikana. Sijoitusasunto antaa vuokratuloja, osakkeista heltiää osinkoja ja metsämaa tuottaa myös puuta myytäessä.

Osakkeet – ajan mittaan tuottavin

Pitkällä tähtäimellä osakkeet ovat olleet tuottavin sijoittamisvaihtoehto. Toisin kuin monesti luullaan, osakesäästäminen perustuu pitkäjänteiseen toimintaan. Osakkeilla voi saada rahoilleen parhaan tuoton myös lyhyellä tähtäimellä, mutta tämä vaatii taitoa ja ennen kaikkea – onnea.

Pörssiosakkeisiin on parasta sijoittaa vain rahaa, jota ei tule kiireellisesti tarvitsemaan muutaman lähivuoden aikana ja joka on varaa myös menettää. Tuottomahdollisuudet osakesijoittamisessa paranevat ja tappioriski vähenee, kun voi rauhassa kurssikehityksen mukaan valita parhaat myynti- ja ostoajankohdat.

Säännöllinen osakesäästäjä palkitaan

Säännöllisyys kannattaa myös osakesäästämisessä. Silloin on mukana sekä kurssien nousuissa että laskuissa ja riski ”olla liikkeellä väärään aikaan” pienenee. Huonona aikana osakesalkkua kannattaa kasvattaa halventuneilla osake-erillä, sillä nousun alettua ne parhaassa tapauksessa moninkertaistavat voitot. Suuremman osakemäärän ansiosta pääsee myös nauttimaan paremmista osingoista.

Joidenkin arvioiden mukaan vuonna 2008 alkaneesta taantumasta seurannut lama on parhaillaan kääntymässä parempaan suuntaan. Osakesäästäjällä on nyt hyvä tilaisuus hankkia edullisesti monien vakavaraisten yhtiöiden, esimerkiksi Nokian, Fortumin tai UPM:n osakkeita. Tuotto-odotukset ovat verrattain hyviä, sillä vientiyritykset ja energiayhtiöt reagoivat noususuhdanteissa tavallisesti ensimmäisten joukossa.

Turvallinen talletustili

Säästösijoittajan on tehtävä itselleen selväksi, millaiseen riskinottoon hän on valmis ja valittava kohde sen mukaan. Esimerkiksi rahoja, joita ei ole varaa menettää senttiäkään, ei pidä sijoittaa osakkeisiin. Sen sijaan perinteinen talletustili on edelleen sopiva kohde varovaiselle säästäjälle, ja sen kulut ovat pienet.

Pankkitili sopii sijoituskohteeksi myös taloudellisen laskun keskivaiheessa, jolloin korkotaso nousee ja yritysten taloudelliset tulokset heikkenevät. Sen aikana sijoittajat tavallisesti siirtävätkin varojaan osakkeista pankkitalletuksiin.

Rahasto-osuuksilla kiinni pörssiyhtiöihin

Myös vähitellen yleistynyt rahastosäästäminen perustuu osuuksien säännölliseen ostamiseen. Alkuun pääsee noin 50–100 euron kuukausierällä. Rahastoissa riski on pienempi kuin suorissa osakeostoissa, sillä niissä varat on jo valmiiksi hajautettu eri yhtiöihin sekä korkomarkkinoille.

Lyhyen ja keskipitkän aikavälin korkorahastot sopivat sijoittajille, joille pääoman säilyminen on korkeaa tuottoa tärkeämpää. Vuonna 2008 alkanut taantuma iski kuitenkin voimakkaasti korkomarkkinoihin, mikä alensi myös perinteisesti vakaina pidettyjen korkorahastojen tuottavuutta. Ennen seuraavaa noususuhdannetta säästöjä kannattaakin suunnata tileiltä ja korkorahastoista halventuneisiin osakkeisiin. Nousukauden huipun taituttua ja korkojen taas noustessa on aika jälleen siirtää varat osakemarkkinoilta tileille turvaan.

Suuret säästöt sijoitusasuntoihin

Arvostettu sijoitusasiantuntija Seppo Saario mainitsee kirjassaan Miten sijoitan pörssiosakkeisiin ohjeen sijoitusten hajauttamiseksi. Neuvon mukaan henkilön kannattaa sijoittaa varallisuudestaan osakkeisiin osuus, joka lasketaan vähentämällä luvusta 100 sijoittajan ikä. Toisin sanoen kolmekymppinen voi ohjata varallisuudestaan 70 prosenttia osakeomistuksiin, mutta viisikymmenvuotias enää puolet.

Kiinteistöjen ja asuntojen mielekkyys sijoituskohteina nouseekin, kun kysymys alkaa olla yhä enemmän kertyneen varallisuuden hoidosta. Matalasta vuotuisesta tuottotasosta huolimatta asunto on omistajansa rahoille tavallisesti varma ja turvallinen säilytyskohde. Se on hyvä tapa sijoittaa esimerkiksi perintönä saadut, suurehkot rahasummat. Sijoituskohteina asunnot ja kiinteistöt ovat pitkän aikavälin, noin 15–25 vuoden sijoituskohteita.

Asuntojen vuosittainen tuotto on keskimäärin noin neljästä kuuteen prosenttia. Se voittaa kirkkaasti tavalliset pankkitalletukset, mutta häviää usein auttamattomasti esimerkiksi pörssiosakkeille. Asuntoihin liittyy myös ylläpidosta aiheutuvia kuluja. Pahimmillaan taloyhtiön putkiremontti vie sijoituksen miinukselle.

Sijoitusasuntoa ostettaessa kannattaa muistaa, että kokonaisuus vaikuttaa tulevaisuuden tuotto-odotuksiin. Etenkin sijainti on tärkeä, samoin parvekkeelta aukeavat maisemat. Yliopistokaupunkien yksiöt ja kaksiot ovat haluttuja asuntosijoittamisen kohteita. Jatkuva kysyntä onkin pitänyt kyseisten asuntotyyppien hinnat korkeina lamasta huolimatta.

Malttia ja hajauttamista

Pankit ja sijoitusyhtiöt tarjoavat erilaisille sijoitussäästäjille sopivia vaihtoehtoja. Riskiä karttaville on tarjolla talletustilejä, muun muassa Osuuspankin tavoitetili. Lisäksi sijoitustuotevalikoimissa on erilaisia korko- ja yhdistelmärahastoja, jotka lupaavat tasaista tuottoa maltillisella riskillä. Esimerkiksi osake- ja korkomarkkinoille sijoittavassa Nordea III Takuuturva 100 -rahastossa on turvattu sijoitetun pääoman lisäksi myös sen tuotto.

Omistusasunto on hyvä sijoitus, vaikka sen yleensä aina joutuukin hankkimaan lainarahalla. Oma asunto on monelle ensimmäinen suuri sijoituskohde. Tulevaisuutta ajattelevalle nuorelle sopii säästökohteeksi 18–30-vuotiaille suunnattu asuntosäästöpalkkiotili eli ASP-tili, jota tarjoavat muun muassa Nordea, Osuuspankki ja Tapiola.

Säästösijoittajalle maltti ja kärsivällisyys ovat tarpeen. Sijoitetun rahamäärän menettämisen riski vähenee, kun toimii pitkällä aikavälillä ja hajauttaa varoja eri kohteisiin. Sijoittamisessa kannattaa aina myös pitää mielessä, että mitä suurempia ovat tuottomahdollisuudet, sitä vakavampia ovat myös riskit.

Teksti: Riina Mäentausta

Kuvat: Shutterstock