Tappara johtaa välieräsarjaa TPS:ää vastaan voitoin 3-0. Sarja on tänään katkolla Hakametsässä. Kärppien ja HIFK:n sarja on 2-1. MTV Sportin jääkiekkoasiantuntija Petteri Sihvonen analysoi molemmat sarjat.
Jukka Rautakorven Tappara on laittanut ison vaihteen silmään. Kirvesrinnat ei pelaa enää runkosarjasta tuttua jatkuvan liikkeen jääkiekkoa eivätkä tamperelasiet määräänsä enempää viljele myöskään pelipaikattomuuttaan hyökkäysalueella. Tappara on h-hetkellä palannut konemaisen selkeään tapparalaiseen tulkintaan Meidän pelistä.
Lue myös: Kärpät-tähti palaa kehiin – pakkovoitto tai pronssiotteluun, TPS selkä seinää vasten
Saattoi oikein kuulla, miten TPS:n henkinen selkäranka naksahti, kun Tappara tasoitti noin seitsemän minuuttia ennen varsinaisen peliajan päättymistä sarjan kolmannen pelin lukemiin 1-1 Kristian Kuuselan merkkipaalumaalilla. Sitä ennen Tappara oli konemaisesti rummuttanut 13 minuutin sisään peräti 10 kappaletta niitä neljän kaistan viivelähtöjä, jotka tulivat jääkiekkoyleisölle tutuksi Tapparan edellisen päävalmentajan Jussi Tapolan mestaruuskausilla.
TPS vuorostaan oli muuttanut pelisuunnitelmaansa siten, että joukkue pyrki etenemään lyhytsyöttöpelillä liikoja pysähtelemättä kohti Tapparan maalia. Seuraus oli, että TPS:n suorahyökkäyspelaaminen oli todella ponnetonta, turkulaiset joutuivat turvautumaan päätykiekkoihin, joihin Tapparan sulavaliikkeiset puolustajat ehtivät jatkuvasti leikiten.
Jos päävalmentaja Rautakorpi malttaa jatkaa tällä pelaamisen kurssilla, jossa Tappara ei pakota peliä pelisuunnitelmalla, vaan pyrkii pelaamaan reagoiden pelitilanteisiin Meidän pelin taiteen sääntöjen mukaan, on vaikea nähdä, että sarja jatkuisi enää neljännen ottelun jälkeen.
HIFK – Kärpät
Kärppien ja HIFK:n sarja on laatusarja vailla vertaa. Peli on mitä taktisinta, kamppailu- ja luisteluvalmiutta löytyy puolin ja toisin – eikä psykologisilta vaihteluilta ole vältytty. Kolmannen erän HIFK:n 2-0 takaa-ajoasema oli ensimmäinen hetki sarjassa, kun Kärpät pääsi paitsi pelillisesti myös henkisesti kunnolla niskan päälle.
Kolmannen matsin kolmas erä oli sellaista lätkää, jota Kärpät haluaa pelata, ja jota HIFK:n tulisi välttää, kun peli virtaili vauhdikkaasti päästä päähän. Mikko Mannerin Kärpät-Kanada-lätkä elää ja hengittää siitä, että pelin virta käy vuolaana; vaikka toisaalta myös Kärpät on joutunut viivelähdöin ja keskialueen hyökkäysten kenttätasapainolla antamaan sarjassa myönnytyksiä HIFK:n Meidän pelille.
HIFK on enimmäkseen pelannut sikäli viisaasti, ettei se ole lähtenyt prässäämään Kärppien kiekottelevaa alakolmiota. Toisaalta HIFK sai Raksilan lauantain pelissä heti otetta, kun se voimisti prässipelaamistaan tilanteissa, joissa peli sitä luonnollisesti kutsui puoleensa.
On äärimmäisen mielenkiintoista nähdä, millaiseen pelisuunnitelmaan HIFK:n päävalmentaja Ari-Pekka Selin esikuntineen tänään Helsingin vedenjakajaottelussa päätyy. Mahtaako sittenkin olla niin, että helsinkiläisten on vihdoin päästettävä pelaamisen tunne valloilleen kaikkien riskienkin uhalla?