Serbia ja Kosovo ajautumassa avoimeen kriisiin

Kaksikon välillä on käyty EU:n vetämiä liennytyskeskusteluja jo vuodesta 2011. Aluksi saavutettiin vaatimatonta edistystä, ja liikkuminen Serbian ja Kosovon välillä helpottui. Maat sopivat myös viranomaisyhteistyöstä, mutta sen jälkeen neuvottelut jumittuivat.

Lähes kaksi vuosikymmentä Kosovon sodan päättymisen jälkeen ollaan tilanteessa, jossa Serbian presidentti Tomislav Nikolic sanoi viikonloppuna olevansa valmis jopa sotilastoimiin.

– Emme me sotaa halua, mutta voimme lähettää armeijan paikalle, jotta voimme estää serbejä tulemasta tapetuksi, Nikolic uhkasi.

osovon ulkoministeri Enver Hoxhaj vastasi heti seuraavana päivänä moisten puheiden osoittavan, että Serbia hakee tosissaan uutta konfliktia.

Provokaatio poikineen

Erimielisyyksiä riittää. Tammikuun alussa Ranskassa pidätettiin – Serbian aloitteesta – Kosovon ex-pääministeri Ramush Haradinaj sotarikoksista epäiltynä, vaikka YK:n Jugoslavian sotarikoksia tutkiva tuomioistuin Haagissa oli jo kahdesti vapauttanut hänet. 

Haradinaj on nyt vapaana takuita vastaan, muttei voi lähteä Ranskasta ennen kuin asia on tutkittu, mikä voi viedä kuukausia.

Mitrovicassa Kosovossa serbiviranomaiset ovat aloittaneet muurin rakentamisen Ibarjoen töyräille. Muuri erottaa serbien asuttaman pohjoisosan ja albaanivoittoisen etelän. Pohjois-Mitrovican viranomaisten mukaan tämä ei suinkaan ole tarkoitus, vaan muuri turvaa jalankulkijoita autoilta.

Toistaiseksi pahin provokaatio oli viime viikonloppuna Belgradista kohti Kosovoa lähtenyt juna. Serbian väreillä koristeltuihin vaunuihin oli kirjoitettu 20 kielellä iskulause Kosovo kuuluu Serbiaan. Vaikka juna pysäytettiin ennen rajaa, viesti meni perille.

– Tämä on vaarallista leikkiä tulella. Se on vaarassa riistäytyä hallinnasta, kiteytti kosovolainen politiikan tutkija Belul Beqaj.