Mitä tapahtuu, kun mafiapäällikkö ostaa 17-vuotiaalle pojalleen jääkiekkojoukkueen? Kaikki päättyi katastrofiin, mutta sitä ennen UHL-joukkue Danbury Trashersista ehti tulla räävitön pala kiekkohistoriaa. Semir Ben-Amor kertoi MTV Urheilulle, millaista oli maailmassa, jossa yhdistyivät Lämäri-elokuva ja Sopranos.
Semir Ben-Amorilla oli asiaa James Galantelle, Danburyn tunnetulle liikemiehelle, jolla oli kaupungissa kaikki langat käsissään. Hän pyöritti laajamittaista, hämäräperäistä jätebisnestä Connecticutin alueella.
Ben-Amorin piti sopia silloisen tyttöystävänsä kyytijärjestelyistä. Riikka oli tulossa New Yorkiin juuri, kun Danbury Trashersilla oli kotipeli.
Suomalaishyökkääjä avasi oven, ja eteen paljastunut näky oli kuin mafiaelokuvasta. Pöydällä oli auki salkkuja, jotka pullistelivat käteistä rahaa. Sisällä oli selvästi käynnissä kovan luokan liikeneuvottelu.
– Semir, odotatko viisi minuuttia, Galante sanoi kohteliaasti.
Ben-Amoria tilanne nauratti.
Eikä näky ainoastaan ollut kuin mafiaelokuvista.
Se oli mafiaa.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Porista Amerikkaan loistoasuntoon
Semir Ben-Amorin värikkään elämän seikkailuista yksi alkoi Porista Karri Kiven asunnosta, jossa hän majaili try out -jakson aikana. Louisianan ECHL-joukkueessa pelannut Bruce Richardson soitti ja kertoi, että Connecticutiin ollaan perustamassa uutta UHL-joukkuetta, jossa olisi sijaa eurooppalaiselle ECHL:ssä kannuksensa ansainneelle hyökkääjälle.
Elettiin vuotta 2004. Ben-Amor oli päälle parikymppinen energinen jääkiekkoilija, joka janosi uusia kokemuksia. Hän päätti vastata kutsuun, vaikka edessä odottaisi jälleen turvaton maailma.
LUE MYÖS: Uutuuskirja: Siim Liivik sai poliisilta erikoisen pyynnön Ville Peltosen pahoinpitelyn tutkinnassa – vahvistaa nyt Jarkko Ruudun sylkeneen verta kasvoille
Pohjois-Amerikan alemmissa sarjoissa pelaajat elävät hetkessä. Sopimus on käytännössä viikoksi kerrallaan. Jos joukkue päättää antaa potkut, hän saa sen viikon ja seuraavan palkan. Useimmiten seurat tosin yrittävät ensisijaisesti kaupata pelaajaa muualle.
– Suomessa valitetaan, että arki on kovaa, Ben-Amor hymähtää.
Kun Ben-Amor saapui paikan päälle, häntä odotti limusiinikuski. Hän asettui Louisianasta tutun Brian Herbertin kämppäkaveriksi 200 neliön omakotitaloon hulppealle asuntoalueelle järven rannalle.
Ben-Amor ehti pelata vain yhden harjoituspelin ennen sarjan alkua. Vielä tuntia ennen sarja-avausta rakennusmiehet hitsasivat viimeisiä hallin penkkejä kuntoon. Kaikkiaan 1,5 miljoonaa dollaria maksavassa remontissa 500 katsojan halli muutettiin 3 000-paikkaiseksi.
Ben-Amor kuvailee Pahan valtakunnaksi nimettyä (The Evil Empire) hallia "vanhan liiton Matinkylän ladoksi". Pelaajien puitteet olivat viimeisen päälle kunnossa.
– Jos Jokereilla oli hieno koppi, se oli kolme kertaa isompi ja viisi kertaa hienompi.
Kovimmat tappelijat mukaan
James Galanten poika A.J. Galante loukkaantui junioripelissä niin pahasti, että hänen oli lopetettava jääkiekko. Isä päätti ostaa elämänsä suuntaa hakevalle 17-vuotiaalle pojalleen lahjaksi oman jääkiekkojoukkueen, jonka pyörittäminen toisi sisältöä arkeen.
Yhtälö oli täysin järjetön. Ja lopputulos vielä järjettömämpi.
Galantelle kiekkojoukkueen hankkiminen oli pikkujuttu muiden kuvioiden ohessa. Hänellä oli yhteyksiä Genovesen mafiaperheeseen, jonka keinovalikoimaan kuuluvat uhkailu, omaisuuden tuhoaminen ja silmitön väkivalta. Galantea on verrattu Sopranos-mafiasarjan Tony Sopranoon.
Linja oli selkeä: hankitaan mahdollisimman värikkäitä ja väkivaltaisia pelaajia, jotka herättävät hämmennystä ja tuovat yleisöä halliin. A.J. halusi yhdistää suosikkielokuvansa Mighty Ducksin, showpainin ja Lämäri-elokuvan.
LUE MYÖS: Tästäkin pelikieltoa? SM-liigassa kampitettiin taas tuomari, alla kovan rangaistuksen tuonut kohutilanne – näin liigan johto vastaa
A.J. toi mukaan esimerkiksi NHL:ssäkin pelanneen tappelijan Rumun "Nigerian Nightmare" Ndrurin ja Brad Wingfieldin, joka oli takonut Elmiran joukkueessa yhden kauden aikana 576 jäähyminuuttia. Wayne Gretzkyn veli Brent Gretzky herätti viimeistään median kiinnostuksen.
– Brent on yksi parhaista joukkuekavereistani. Tosi iloinen ja hauska joukkuekaveri, joka oli aina järjestämässä pokeri-iltoja ja muuta muita illanviettoja. Walter Gretzkykin kävi kerran vierailulla.
Galanten perhe käytti hyväkseen NHL:n työsulkua ja hankki joukkueeseen laatupelaaja Mike Ruppin, joka oli voittanut New Jersey Devilsissä Stanley Cupinkin.
Rupp on naureskellut myöhemmin, että hänelle muistutetaan useammin Trashersissa pelaamisesta kuin Stanley Cupin voittamisesta.
Juttu jatkuu kuvan alla.
"Älä syötä enää koskaan"
ECHL-joukkueet ovat NHL-organisaatioiden alalaisuudessa, ja niissä pelaaja paljon nuoria lahjakkuuksiakin. UHL oli sekoitus vanhoja kehäraakkeja ja yliopiston käyneitä pelaajia, jotka halusivat vielä ansaita pari vuotta ennen siirtymistä siviiliuralle.
Pelin henki oli selvä jo kauden alussa. Danbury Trashers hakkasi vastustajista luulot pois.
Sarjan päällikkö yritti aluksi puuttua peliin ja suitsia joukkuetta, mutta hänkin totesi ajan mittaan itsensä voimattomaksi. Koko sarja oli väkivaltainen, mutta Trasher ylitti silti kaiken ennen nähdyn.
– Jos muilla oli pari tappelijaa, meiltä löytyi kahdeksan. Loppukaudesta vastustajat tulivat vajaalla kokoonpanolla, kun kaikki eivät yksinkertaisesti uskaltaneet pelata.
Ben-Amor on tullut Suomessa tunnetuksi kovan pelin edustajana, mutta UHL:ssä hänet laskettiin taitopelaajien kastiin. Suomalaisvahvistus kysyi vieruskaveriltaan Frank Bialowasilta, että tarvitseeko hän mailaansa eristysnauhaa. Ei tarvinnut, ja mailakin oli ollut käytössä viisi vuotta.
Pian selvisi syy.
– Pelissä tuli kahdella yhtä vastaan tilanne. Päätin antaa Frankille pienen lätyn, eikä hän saanut sitä haltuun. Frank tuli huutamaan ihan kuumana, että älä syötä hänelle koskaan enää.
Ben-Amorin selusta turvattu
Tykkäsi Ben-Amorkin myllyttää, ja hän sai lempinimekseen "Crazy Finn". Kerran Ben-Amor hävisi tappelun ja huuteli jäähyaitiosta, että haluaa uusinnan.
– Sain vielä pahemmin päähäni. Sitten huusin jäähyaitiosta, että tämä saa riittää. Sieltä tuli peukkua vastaukseksi.
Selusta oli kuitenkin hyvin turvattu, sillä jos joku koski suomalaishyökkääjään, hanskat tippuivat välittömästi.
– Olin sen verran tyhmä, että haastoin itsekin vastustajia tappeluun, vaikkei olisi tarvinnut ja sain aina turpaani. Louisianan valmentajakin haukkui minut kerran, kun tappelen, vaikka meillä on Derek Boogaardin kaltaisia kovia myllyttäjiä.
Kymppitonni kouraan ratkaisijalle
Maine levisi nopeasti, ja kolmannesta pelistä lähtien ottelut olivat loppuunmyytyjä. James Galante johti joukkuetta vanhan liiton metodeilla kepillä ja porkkanalla.
Hyvällä hetkellä voittomaalin tekijän kouraan iskettiin 10 000 dollaria sisältävä kirjekuori, jonka joukkueen pelaajat kumosivat yhteisellä päätöksellä kurkkuunsa baarissa ottelun jälkeen.
Pelaajat saivat olla rauhassa ravintoloissa, vaikka paikallisia uhittelijoita ja haastajia riitti.
– Jos tuli pieni kärhämä, niin parin minuutin kuluttua oli viisi Hummer-autoa pihassa. 10–15 italialaista piti huolen, että meillä oli asiat hyvin.
– Näki, että poliisitkin olivat aika hyvin hallussa. Ei tarvinnut hirvesti stressata, ja poliisit veivät meidät kohteliaasti kotiin usein illan jälkeen.
LUE MYÖS: "Ollaan lähellä oikeusmurhaa" – asiantuntija kyseenalaistaa voimakkaasti SM-liigan kurinpidon toiminnan
Homma toimi toisinkin päin. Kerran peli tökki ja isä-Galante ilmestyi erätauolla koppiin. Hän alkoi viskellä pelaajia tennispalloilla. Galanten logiikan mukaan pelaajat eivät yrittäneet, koska he eivät tapelleet.
– Hän sanoi, että jos teillä ei ole boolsseja pelissä, tässä teille niitä. Silloin ei hirveästi kyllä naurattanut, kun pelaajat väistelivät palloja.
Lempinimeä T-Bone totellut huoltaja lavensi omaan rooliaan muun muassa vastustajan häiriköintiin. Aamutreeneissä oli hallin valot pimeänä, ja pukukopista löytyi likaisia pyyhkeitä. Kerran T-Bone kävi vastustajaan kiinni vaihtoaitiossa.
Pahan valtakunnassa oli oma lapsilta kielletty sikakatsomonsa, jonka torvien takia vastustajan valmentajan oli turha yrittää antaa ohjeita pelaajille. Kun katsomo alkoi vaatia vastustajaa hakattavaksi, niin usein tapahtui.
– Lämäri-elokuva on ihan kevyttä sen maailman rinnalla.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Galante maksoi leikkauksen
Ei ole kummoinenkaan ihme, että ensimmäisellä kaudellaan Trashers teki sarjan kaikkien aikojen jäähyennätyksen. Joukkoon mahtui pari joukkotappelua.
Pelillisesti kausi oli kelvollinen, sijoitus omassa divisioonassa oli toinen. Tie katkesi pudotuspeleissä Colonial Cupin mestaruuden voittanutta Muskegon Furyä vastaan.
Ben-Amorilta jäi kauden huipennus kokematta olkapäävamman takia. Siihenkin James Galantella oli kunnon juoni. Hän myi risan hyökkääjän Richmondiin ja sai vaihtokaupassa terveen pelaajan takaisin. 12 ottelun ottelun jälkeen Ben-Amor ilmoitti, ettei pysty enää pelaamaan.
James lupasi maksaa leikkauksen New Yorkissa, ja niin myös tapahtui. Seuraavalla kaudella Ben-Amor sai sopimuksen Espoon Bluesiin, ja ura Suomessa jatkui aina vuoteen 2016 asti.
– Kaikki sanoivat ennen Danburyn vuotta, että mene Mestikseen. Ei siinä ole mitään iloa lähteä kiertämään jotain Juupajokea. Näin maailmaa ja oma arvoni pelaajana nousi.
FBI lopetti huvin
Seuraavalla kaudella Danbury eteni finaaliin asti, mutta siihen joukkueen taru loppuikin. FBI:n agentit pääsivät Galanten laittomiin bisneksiin kiinni muun muassa soluttautumalla katsojiksi Trashersin peleihin.
Galante sai 72 eri rikossyytettä, ja hänet tuomittiin 87 kuukaudeksi vankeuteen. Trashersilla ei ollut enää jatkamisen edellytyksiä.
– Ei siellä ihan puhtaalla rahalla toimittu, mutta kaikki hoidettiin. Kun peli kulki ja halusimme poreammeen koppiin, se oli siellä seuraavana päivänä.
LUE MYÖS: Podcast: HIFK-legenda Lennart Petrell ryöpyttää TPS:ää rajusti – "Ihan vitsi, siis ihan oikeasti"
Galanten perheestä Ben-Amorilla ei ole kuin hyvää sanottavaa. Isä piti isoimmat langat käsissään, mutta poika A.J. sai toteuttaa itseään joukkuetta pyörittämällä.
– Sanoin häntä pikku-Eminemiksi korvatimantteineen. Hän oli pelaajien puolella ihan kuin faijansa. Ulkokuori petti, sillä käytöstavat olivat kunnossa.
A.J. pyörittää tätä nykyä omaa nyrkkeilysalia. Ben-Amor on ollut hänen kanssaan yhteydessä, ja tarkoituksena olisi vielä tavatakin.
Danbury Trashers oli omistajille kuin perhe, josta pidettiin huolta.
– Kun lähdin, yritin kätellä. James sanoi, että ei, perheenjäseniä suudellaan poskelle.
Niin, ja miten kävi siinä, kun Ben-Amor saapui keskelle bisnesneuvotteluja?
Kaikki hoitui. Semirin tyttöystävää oli limusiini vastassa lentokentällä.
Danburyn tarina kerrotaan Netflixin dokumentissa Untold: Crime & Penalties. Suunnitteilla on ollut myös Hollywood-elokuva.