Selvitys: Opintojen keskeyttäjällä usein karu kohtalo

Lukion tai ammattikoulun keskeyttäneitä uhkaa jääminen kokonaan työvoiman ulkopuolelle. Riski käy ilmi selvityksestä, jossa Tampereen yliopiston tutkija Simo Aho kartoitti toisen asteen koulutuksen keskeyttämistä ja läpäisyä.

– Suomen ammattikoululaisista jopa joka neljäs keskeyttää opintonsa, hän muistuttaa.

Aho painottaa, että keskeyttäjistä moni "katoaa" tilastoista, eikä ole viiden vuoden kuluttua ilmoittautunut työttömäksi.

Jos ja kun nuori putoaa näin kokonaan työmarkkinoilta, hänet on vaikeaa vetää sinne myöhemmin.

– Keskeyttäneiden tilanne viiden vuoden kuluttua ennustaa varsin hyvin heidän tilannettaan myös kymmenen vuoden kuluttua.

Ahon ohella koulutuksen läpäisyä tutki Jukka Vehviläinen.

– Väärä uravalinta lisää keskeyttämisriskiä etenkin ammatillisissa oppilaitoksissa, Vehviläinen täydentää.

Onko toisaalta realistista odottaa, että 16-vuotias osaa valita ammatin, jossa viihtyy eläkeikään? Ehkä ei tarvitsekaan osua heti napakymppiin; on arvioitu, että tämän hetken 16-vuotias tekee työuransa 2-4 ammatissa. 

Jos toiveesta pitää luopua

Työelämän tutkimuskeskuksen Aho havaitsi nyt, että terveyspulmat liittyvät jo nuorilla opintojen keskeyttämiseen.

Näin kävi Nita Kirjarinnalle, joka oli päässyt heti yläkoulun jälkeen opiskelemaan parturi-kampaajaksi.

Kahden vuoden jälkeen hän joutui keskeyttämään. Toisessa ranteessa oli koko ajan jännetupentulehdus. Lopulta tosiasiat oli myönnettävä: kädet eivät kestäisi töitä parturi-kampaajana.

– Harmittaa hirveästi ja harmitti monia opettajianikin. Se olisi ollut ihan täydellisesti alani, 18-vuotias helsinkiläinen kertoo.

Nuori nainen ei kuitenkaan jäänyt suremaan, vaan meni ompelutöihin Helsingin kaupungin nuorten työpajaan. Nyt hän on hakenut hevoshoitajaopintoihin Lahteen.

Kirjarinta tuntee muitakin nuoria, joiden ammattikoulu on jäänyt kesken. Kaikki eivät ole olleet sen jälkeen yhtä aktiivisia kuin hän.

– Erästä kaveriani ei vaan oikeasti kiinnosta mikään, eikä hän tiedä, mitä haluaisi tehdä. Se on monelle keskeyttämisen syy.

Kirjarinta on huolissaan juuri näistä nuorista, joilla ei ole tulevaisuuden suunnitelmia.

– Heitä ei yhteiskunta löydä niin helposti, koska koulun keskeyttäneistä ei ole rekisteriä. Uusi yhteishakumallikin suosii yhdeksäsluokkalaisia ammattikoulun keskeyttäneiden kustannuksella. Luulen, että se tulee syrjäyttämään entistä enemmän nuoria. 

Koulutus periytyy yhä 

Ahon ja Vehviläisen tutkimuksissa ilmeni, että nuoren opinnot saattavat päättyä kesken siksi, ettei tämä ole päässyt ensimmäisen hakutoiveensa mukaiseen tutkintoon.

– Vanhempien sosioekonomisella asemalla on niin ikään merkitystä. Koulutus periytyy edelleen, Aho sanoo.

Sukupuoli vaikuttaa sekin: miehet lopettavat opinnot kesken puolitoista kertaa useammin kuin naiset.

Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä arvioi seurantatutkimusten julkistuksessa, että hallituksen uunituore kehyspäätös muuttaa myös koulutusta perin pohjin.

– Koko toisen asteen koulutus uusitaan, kun oppivelvollisuus pitenee 17 vuoteen. Suomen koulutusmaailma on hyvin toisenlainen 2-3 vuodessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Elise Virnes muistutti, että opettajilla ja oppilaitoksilla on edessä etsikkoaika.

– Oppivelvollisuus heittää vastedes nuoret sisään oppilaitoksiin. Meidän täytyy pitää huolta siitä, että emme heitä nuoria ulos.

 

Lue myös:

    Uusimmat