Heikki Aikio on ollut innokas urheilija ja nuorten pelaajien valmentaja. Epäonnistunut selkäleikkaus tuomitsi miehen vuoteen pohjalle, mutta se ei estänyt häntä aloittamasta uutta harrastusta.
Junioreiden valmentamisesta tuli Heikki Aikiolle rakas harrastus, kun hänen kaksi poikaansa rupesivat pelaamaan jääkiekkoa ja jalkapalloa 1990-luvun alussa. Valmentajan ura kesti kymmenisen vuotta.
– Tykkäsin siitä, että joka ikinen harjoituskerta näin, kuinka lapset kehittyvät. Tuntui myös, että pystyin auttamaan lapsia, joilla ei ollut kotona ihan helppoa. Sain olla heille roolimalli, Heikki kertoo.
Isän iloksi miehiksi varttuneet pojat pelaavat yhä säännöllisesti, ja toinen heistä valmentaa itse jääkiekkoa.
Epäonnistunut leikkaus
Kesällä 2006 Heikin selkä alkoi oirehtia välilevyjen pullistumista ja ahtaumista. Pari vuotta hän sinnitteli töissä ollen välillä sairauslomalla ja tehden töitä makuullaan omassa toimistohuoneessaan. Työnteko oli pakko lopettaa, kun kovat kivut ja vahvat lääkkeet veivät keskittymiskyvyn.
– Kun minulta viimein leikattiin pullistumia, yhtä hermoa vioitettiin. Siitä lähti helvetti liikkeelle, Heikki muistelee.
Kivut vain yltyivät, ja liikuntakyky heikkeni. Viime vuonna Heikki oli toisessa leikkauksessa, jossa loputkin pullistumat piti saada pois. Samalla vapautettiin toinen jo aiemmin vioittunut hermo, joka oli pinteessä välilevyn pullistumassa.
Valitettavasti hermo ei vapauttamisesta parantunut, vaan paheni, ja viime kesän jälkeen Heikki ei ole pystynyt juuri kävelemään.
Pari viikkoa sitten Heikille asennettiin kipustimulaattori, jonka tarkoituksena on sähköimpulssien avulla katkaista kipuviestin eteneminen.
– Ei se ole helpottanut muuten, mutta se on antanut minulle mahdollisuuden nukkua. Ennen sain nukuttua vain kaksi, kolme tuntia yössä, Heikki arvioi.
Kirjoittamisesta tukea
Heikillä on jatkuvasti kovat kivut, eikä alan huippuasiantuntijakaan ole löytänyt parannuskeinoa. Joitakin operaatioita on vielä luvassa, mutta käytännössä Heikki ei enää elättele toiveita, että hän palaisi ennalleen. Aina urheilulliselle ja paljon liikkuneelle miehelle se on kova pala, jonka hän joutuu nielemään joka päivä.
Heikki haluaa kuitenkin painottaa, että kipupotilasta kannattaa lähestyä ihmisenä, eikä sääliä häntä. Vaatii oman prosessinsa pystyäkseen hyväksymään sen, ettei kykene enää elämään normaalia elämää.
– Tahdonkin sydämestäni kiittää lääkäriäni Kari Sulkkoa periksiantamattomasta työstä kipujen poistamisen suhteen. Kiitän myös Ähtärin sairaalan kirurgisen osaston henkilökuntaa erittäin hyvästä hoidosta ja minun kohtelemisestani ihmisenä, jolla on vaiva, eikä ihmisenä joka on vaiva, Heikki sanoo.
Koska Heikki ei pysty tekemään muuta kuin makoilemaan, hän on ruvennut kirjoittamaan. Hän on julkaissut neljä runokirjaa, kaksi romaania ja lastenkirjan. Viimeisin runokirja Tuokiokuvia runoina on aivan uunituore. Lisäksi hänellä on omat kotisivut, jonne hän tuottaa aikansa kuluksi runoja, novelleja ja pakinoita.
– Ainoa asia, mikä toimii, on pää. Ja sen ei tarvitse kipeän persauksen takia kärsiä. Elämä antoi maailman parhaan avopuolison, joka tukee kirjoittamisessa, Heikki toteaa.
Heikki käsittelee teoksissaan erilaisia aiheita, kuten lapsuuttaan ja kipupotilaan arkea. Eikä huumoriakaan ole unohdettu.
Studio55.fi/Anette Lehmusruusu
Tohtori: Dopingin kyttääminen rikkoo urheilijoiden ihmisoikeuksia
"Mutta missä on Tsei Tsei?" Muistatko nämä Formula-selostuksien helmet?
Kuvat: Heikki Aikio ja Colourbox.com
Onko sinulla tarina kerrottavanasi?
Studio55.fi etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.
Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.