Selfiet rakentavat nuorten itsetuntoa

Nettiin ladatut omakuvat eli selfiet ovat monelle nuorelle tärkeä keino rakentaa identiteettiä. Asiantuntijoiden mukaan verkossa kuvista annettu palaute voi myös vahvistaa nuoren itsetuntoa.

Mediapsykologiaan erikoistunut psykologian tohtori Tarja Salokoski Psykologipalvelut Mieli ja Kuvitys -yrityksestä  sanoo, että verkossa palautetta annetaan herkemmin kuin kasvokkain.

– Jos ajattelee suomalaista peruskulttuuria, niin mehän emme hirveästi anna kasvokkain myönteistä palautetta. Sosiaalisessa mediassa me annamme sitä ja se on hyvä ja hieno asia. Me vanhemmat ikäpolvet emme ole saaneet näin paljon myönteisiä kommentteja itsestämme ja ulkonäöstämme kuin mitä nuoret saavat sosiaalisessa mediassa.

Itsestä otetut kuvat, eli selfiet tai meitsiet, vastaavat nuorten siten tarpeeseen saada muilta palautetta itsestään. 

– Haluamme nähdä itsemme toisten silmin, haluamme saada palautetta, varsinkin vertaispalautetta. Haluamme tietää, mitä meistä ajatellaan. Ehkä haluamme myös luoda kuvaa siitä, millaisia olemme. Se on hyvin inhimillinen tarve tulla näkyväksi, arvioi terveyspsykologian erikoispsykologi Maarit Lassander Suomen mielenterveyssaurasta.

Kuvien kautta nuori saa tietää, mitä hänestä ajatellaan. Se on merkittävää, sillä nuoruuden yksi keskeinen kehitystehtävä on oman identiteetin ja oman minän rakentaminen.

– Kun nuorta kehutaan hänen omasta ulkonäöstään, se on aina myönteinen asia sen sijaan, että hän vertaisi itseään median luomaan mielikuvaan siitä, millainen on täydellinen nainen. Se ikään kuin inhimillistää sitä, että saa palautetta omasta itsestä juuri sellaisena kuin on. Näen sen positiivisena asiana, sanoo Salokoski.

Nuoret osa mediatuotetta

Kun aiemmin identiteetin rakennuspalikoita haettiin idoleista, nuoret ovat nyt itse kuviensa kautta osa mediasisältöä.

- Instagramit ja selfiet rakentavat kauneusihannetta. Se ei enää ole niin vahvasti enää vain mallit vaan kauneusihannetta rakennetaan nuorisokulttuurin sisällä.  Toki se luo ulkonäköpaineita niille, jotka eivät koe olevansa suosikkien kanssa samalla tasolla. Kaikkihan eivät voi olla kauneimpina ja ihailtuina, sanoo Salokoski.

- Kuvat voivat vääristää sitä, millainen nuoren pitäisi olla, miltä nuoren pitäisi näyttää. On paljon kauniita selfie-kuvia, mutta se voi antaa väärän käsityksen siitä, että minkä näköisiä nuoria meillä oikeasti on. Se voi kaventaa sitä skaalaa ja voi tulla tunne, että minunkin pitäisi olla tietynlaisen näköinen. Jos en ole tämän näköinen, en ole yhtä hyvä, kuvailee Lassander.

Selfieiden määrittämä kauneusihanne sekä asema sosiaalisessa mediassa luovat paineita.

– Epävarmuus ja kyseenalaistaminen siitä, että mikä on riittävän hyvä, olenko minä riittävän hyvä, näkyy työssäni hyvin vahvana. Paineita tulee hyvin paljon siitä, kuinka paljon on kavereita, kuinka paljon on tykkäyksiä. On niitäkin, jotka eivät pysty laittamaan kuviansa sinne, koska eivät koe, että ovat riittävän kauniita tai kelpaavat sellaisena kuin ovat.

Myös kiusaaminen verkossa voi vahingoittaa itsetunnon rakentumista.

– Jotenkin se toisten antama palaute on se, mistä kerätään omaa itsetuntoa ja identiteettiä ja se voi vaarallistakin, koska verkossa periaatteessa kuka tahansa voi kommentoida kuvia. Jotkut voivat aika harkitsemattomasti heittää kommentteja ja tällaiset negatiiviset kommentit voivat tarttua mieleen. Monesti kielteiset asiat tarttuvat mieleen ja vaikuttavat kovinkin paljon siihen, miten näemme itsemme ja miten tulevaisuudessa suhtaudumme itseemme.

Salokosken mukaan nuorten luoma sisältö saattaa kuitenkin avartaa kauneuskäsitystä.

– Uskoisin ja toivoisin, että selfiet luovat laajempaa nais- ja mieskuvaa. Siinähän on sisällöntuottajina nuoret itse ja silloin siihen mahtuu enemmän sitä variaatiota kuin että kauneusihanne olisi tuotu muualta.

 

Lue myös:

    Uusimmat